Siirry pääsisältöön

Hermolan Paholainen

Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja 1.11.1910

Nykyisin Salon kaupunkiin kuuluvien Suomusjärven ja Kiikalan pitäjien rajalla sijaitsee Hermolan talo. Sen läheisyydessä myös "Hermolan Vahakivi", josta paikallinen tarusto kertoo seuraavaa;

"Kerrran jättiläinen vihoissaan heitti suuren kiven, joka sattui putoamaan Kiikalan Yltäkylän Örsin Hermolaan, tasaiselle niitylle Suomusjärven rajalle, vaikka jättiläisen tarkoitus oli viskata se Anerio-järveen. Hermolan Vahakivi on arviolta 10 metriä korkea ja 40 metriä ympärysmitaltaan. Sinne on itse paholainen ottanut asuntonsa, kuten tiedetään. Jos joku sattuu yön aikaan kulkemaan kiven läheltä, sekoittaa paholainen pään, niin ettei koko yönä pääse pois kiven läheisyydestä, vaikka miten koettaisi kulkea. Monet kymmenet ihmiset ovat siellä koko yön harhailleet.

Taru kertoo Yltäkylän Kriipin isännän ajelleen siellä koko yön paholaisen kanssa kilpaa. Kylässä kuultiin Kriipin ääni, joka huusi yhtämittaa "Hoo!" Aamulla hän pääsi kotiin ja kertoi paholaisella olleen niin suuren pään kuin niittyladon ja silmät kuin porsliinilautaset. Monta kerrotaan Vahakiveltä löydetyn kuolleena.

Suomusjärven puolella rajaa kerrotaan Vahakivellä asuneen Hermolan-Taatan. Kerran eräänä varhaisena syysaamuna näki Ali-Hintan isäntä Hermolan-Taatan ajavan rattailla kovaa vauhtia pitkin Aneriojärveä. Ali-Hintan talo sijaitsi silloin järven rannalla. Isäntä kutsui Taatan sisälle kahvia juomaan, mutta tähän ei Taatan aika antanut myöten, sillä hänellä oli kova kiire. Kun isäntä kysyi, mihin hän sellaisella kiirellä matkusti, sai hän tietää, että Hermolan Taata oli matkalla Lohjan markkinoille. Taata yritti ehtiä peittämään erästä hevonsenpattia ennen kaupantekoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valitettavasti tämä tarina on tosi....

Huhtikuussa 110 vuotta sitten sanomalehti Sawonlinna sekä Länsisuomen Työmies raportoivat silloisen Säämingin pitäjässä tapahtuneesta, lähes makaabereja piirteitä saaneesta rikoksesta.

Loinen Pekka Holm ja vaimonsa Henriika Kutvonen olivat saaneet syytinkiläiseksi Henriikan isän, pitäjänhoitolainen Juhana Henrik Kutvosen. Pariskunta asui Juhanan kanssa Pääskylahden kartanon mailla, nykyisen Savonlinnan kaupungin liepeillä.

Sawonlinna -lehden tietoon oli tullut, että Juhanaa oli rääkätty ja muutoinkin kohdeltu huonosti. Sawonlinna julkaisi tämän tiedon ja sen perusteella pitäjän nimismies aloitti poliisitutkinnan. Tutkinnassa selvisi raskauttavia todisteita ja nimismies haastoi syylliset kihlakunnanoikeuteen 28. päiväksi huhtikuuta.

TYönjohtaja Petter Koikkalainen kertoi, että kun hän viime elokuun (1898) lopulla tahi syyskuun alkupäivinä meni Pääskylahden maanviljelyskoulun oppilaitten kanssa eräälle kauravainiolle ja kulki Holmin asunnon ohi, kuuli hän sieltä hätähuutoja sekä voivotusta…

Karmea löytö puuvajasta Turussa

Elokuisena sunnuntaipäivänä vuonna 1860 löydettiin Turussa vaununtekijä Helianderin talon puuvajasta kuivettunut ja osaksi matojen syömä lapsen ruumis. Asiasta raportoitiin saman tien poliiseille, jotka toimittavat pienen vainajan ruumiinavaukseen. Kun puuvajaa sitten miehissä tarkasteltiin enemmänkin, löydettiin sieltä vielä toinenkin vastasyntyneen ruumis.

Nyt poliisipäällikkö antoi määräyksen etsintöjen jatkamisesta entistä tarkemmin ja seuraavana tiistaina tehtiin jo kolmas murheellinen löytö. Tämä ruumis oli pienessä korissa ja laatikossa käärittynä verisiin liinavaatteisiin sekä verhoihin. Näistä muutamissa oli kirjailtuna nimi J. E. Bergenwall.

Paitsi näitä kolmea pientä vastasyntyneen ruumista, löytyi puuvajasta myös rakkauskirjeitä. Ne oli osoitettu Henrika Vilhelmina Kalleniuksella, joka asui yhdessä ruokakauppias Johan Edvard Bergenwallin kanssa. Samassa laatikossa kirjeiden kanssa oli vanha, ruotsinkielinen kirjanen "Kristillisestä avioliitosta", jonka kanteen oli …

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Ranskan kuuluisia päänsä menettänyt kuningatar Marie Antoinette kuului tähän sukuun.

Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä.

Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamme kohdalla nämä ja monet muut ominaisuudet, jotka luultavasti johtuivat …