Geddat murhien uhreina

Karjalohjan kirkkoherrana 1820-40 -luvuilla toiminut Gustaf Adolf Gedda syntyi Salon Karjaskylässä vuonna 1789. Hänen isänsä Carl Gustav Gedda oli tuona vuonna armovuodensaarnaajana Seilin hospitaalissa, mutta 1790 hänet tavataan Perniön Teijon ruukinsaarnaajana. Sieltä hän muutti perheineen Nummelle kappalaisen virkaan ja edelleen Tammelaan, jossa hän myös kuoli. Gustaf Adolfin äiti Elisabet Sjöblom oli kotoisin Sauvon pitäjästä.

Gustaf Adolf Gedda lähetettiin Turun katedraalikouluun kevättalvella 1802 ja siellä hän oli aina vuoteen 1812 saakka, jolloin hänestä tuli ylioppilas. Pappistutkinnon hän suoritti samoin Turussa ja siellä hänet myös vihittiin papiksi 20.6.1814.

Opiskeluiden jälkeen hän oli pappina Pirkkalassa, Hämeenlinnassa, Vanajassa ja Lohjalla seuraavien kahdeksan vuoden kuluessa. Tammelan pitäjä sai Gustaf Adolfista kappalaisen 1822 ja sieltä tie vei hänet vihdoin kirkkoherran virkaan Karjalohjalle 1838.

Gustaf Adolf Gedda oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen avioliitto Juliana Thurenin kanssa päättyi vaimon kuolemaan jo 1818. Toisen kerran hän meni vihille Tammelassa kirjanpitäjä ja kruununvouti Erik Jusseliuksen tyttären, Ulrikan kanssa kesällä 1820. Avioliitosta Ulrikan kanssa oli useita lapsia, joista tytär Matilda nai saarnaaja Adolf Lindmanin. Pariskunta asui mm. Tarvasjoella, jonka kirkon vierelle on haudattu kaksi heidän lapsistaan. Toinen tytär Karolina oli naimisissa Sammatissa syntyneen kirjanpitäjä Gabriel Nymanin kanssa. Tämä pariskunta asui Tammelassa, jossa mies omisti Martilan talon.

Ulrika Juselius kuoli vuoden 1848 lopulla jalkojen pöhöttymisen aiheuttamiin vaivoihin. Seuraavan vuoden heinäkuussa leski Gustaf Adolf Gedda matkusti Saloon ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Nuorikko Edla Matilda Malmsteen oli miestään peräti 40 vuotta nuorempi. Vain kolmen kuukauden päästä häistä Gustaf Adolf kuoli Karjalohjan haudattujen luettelon mukaan murhattuna. Karjalohjan historia -teoksessa kerrotaan kuoleman tapahtuneen helsinkiläisessä sairaalassa, jonne hänet olisi toimitettu vaimon aiheuttaman vamman takia.
Mitään muuta dokumenttia ei tästä väitetystä rikoksesta ole. Rippikirja ja rikosluettelo eivät sisällä mitään tietoja vaimon osallisuudesta Geddan kuolemaan. Teoria tuntuu siinäkin mielessä oudolta, että leskivaimo Edla Matilda asui vielä neljän vuoden ajan Karjalohjalla, kunnes muutti takaisin kotiseudulleen lokakuussa 1853. Hän avioitui muutaman vuoden päästä Hinnerjoen kirkkoherran, Johan Waldstedtin kanssa.

Vaikka Gustaf Adolf Gedda mitä luultavammin kuoli luonnollisista syistä, hänen veljentyttärensä kohtalo oli karumpi. Neiti Alexandra Gedda todellakin murhattiin raa'alla tavalla Hämeenlinnan ja Hattulan välisellä ns. Vanhalla Turuntiellä. Alexandra oli tarkoitus matkustaa juhannuksen aikaan vuonna 1882 Hämeenlinnasta Hattulaan kestikievarikyydillä. Ajuriksi tuolle matkalle sattui sanomalehtien kertomusten mukaan "viallinen mies", Robert Kustaanpoika Iso-Luolajan Yli-Hovilasta, Vanajan pitäjästä.

Koska neiti Gedda ei koskaan saapunut perille, lähti häntä vihdoin etsimään neiti Sofia Tammelander Tampereelta. Kestikievarin päiväkirjasta selvisi tuo edellä mainittu kyyti. Robert myönsi kyydinneensä Geddan Hattulaan. Kuitenkaan Alexandraa ei sieltä löytynyt. Sen sijaan Iso-Luolajasta, Robertin tädin luota löydettiin yhdet kengät ja shaali, jonka Robert oli sinne jostain tuonut. Neiti Tammelanderin mukaan Alexandra oli aikonut matkallaan ostaa shaalin. Samalla Tammelander tunnisti kenkäparin nimenomaan Alexandran omiksi.Kävi myös ilmi, että Robert Kustaanpoika oli ollut tekemisissä erään kraatarin kanssa ja neiti Gedda oli puolestaan aikonut ostaa trikoota kokonaiseen miesvaateparteen. Samoin Robertin tiedettiin "herrastelleen" juhannuksen jälkeen kellon kanssa, jonka hän sanoi saaneensa veljeltään.

Viranomaisten oli pakko uskoa neiti Tammelanderia ja niinpä pääteltiin kyytimies Robert Kustaanpojan surmanneen Alexandra Geddan matkan päällä ja kätkeneen ruumiin jonnekin. Tämän jälkeen hän olisi varastanut kellon, vienyt kankaan kraatarille saadakseen itselleen uudet vaatteet ja vienyt kengät sekä shaalin lahjaksi tädilleen.

Poliisitutkinnassa Robert Kustaanpojan ei auttanut muuta kuin tunnustaa murha. Hän oli sanojensa mukaan lyönyt rattailla istunutta neiti Geddaa otsaan ja tämän tiputtua maahan kuristanut hänet kuoliaaksi. Ruumin hän kätki kaatuneen puun juuren alle, josta se löydettiin murhaajan opastuksella.


Kommentit

  1. Viime vuonna tutkin isäni kanssa jonkin verran Geddoja. Mielenkiintoinen ja vaiherikas suku.

    Tutkimukset lähtivät liikkeelle siitä, kun yritimme jäljittää Lunden-sukuhaaramme Karolina Sofia Lunden-nimistä, vuonna 1831 syntynyttä, esi-äitiämme. Karolina Lunden kulkee Tammealan rippikirjoissa ja henkikirjoissa Geddan perheenjäsenten mukana.

    Karoliina Sofia ja hänen sisarensa Matilda Charlotta, molemmat ovat olleet kasvattityttöinä Tammelassa. Heidän tietojaan löytyy rippikirjoista Tammelan kylän Marttilan talosta sekä Kuuston Klemelästä. Molemmat talot ovat kuuluneet jonkin aikaa Geddojen omistukseen.

    Monen mutkan kautta löysimme lopulta näiden kasvattityttärien vanhemmat; Anders Lundenin ja Agatha Geddan.

    Agatha Gedda on Gustaf Adolf Geddan ja Berndt Fredrik Geddan sisar. Murhattu Alexandra Gedda oli Agatha Geddan veljentytär. Agatha on syntynyt vuonna 1798, Teijon tehtaiden seurakunnassa.

    Vuonna 1818 Agatha Geddalle, joka oli tuolloin 20-vuotias, syntyi Tammelassa avioton poika, August. Tämän jälkeen, 1821, Agatha muutti Turkuun. Nuori neiti Agatha Sophia Gedda ja Tammelasta kotoisin oleva ”Policie uppsyningsman” Anders Lunden vihittiin 30.6.1822 Turun Suomalaisessa seurakunnassa. Pariskunnalle syntyi Turussa 1823, tytär Edla Wilhelmina.

    Turun palo oli joitain vuosia tämän jälkeen, joten puutteellisten asiakirjojen vuoksi pariskunnan vaiheet Turussa ovat hieman epäselviä. Anders on luultavasti vasta Turussa asuessaan muuttanut nimekseen Lunden. Moni seikka näyttäisi puoltavan sitä, että hän olisi alkujaan Tammelalaisen Henric Örnin poika. Tämä tieto on kuitenkin meiltä vielä hieman kateissa ja pohdinnan alla. Kaikki vinkit tämän tiimoilta ovat tervetulleita.

    Anders Lunden ja Agatha Gedda ovat muuttaneet paikasta toiseen melko tiheään tahtiin. Tytär, Karolina Sofia Lunden syntyi Helsingin pitäjässä ja lähetettiin vuoden 1844-1845 paikkeilla kasvatiksi Tammelaan, Kuustoon, jossa asui Agathan sisaruksia.
    Agatha ja Anders muuttivat tuolloin Porvooseen.

    Karolinalla on ollut näillä näkymin kaiken kaikkiaan seitsemän sisarusta; August, Edla Wilhelmina, Fredrika Amalia, Mathilda Charlotta, Maria Lovisa, Anders Gustaf ja Aurora.

    Myös Agatha Geddan sisaruksia löytyi useita. Gustaf Adolfin ja Berndt Fredrikin lisäksi tutkimuksissa on tullut vastaan Maria Helena, Carl Anders, Carolina Gustava, Charlotta Aurora, Jacobina Vilhelmina ja Anna Elisabet.

    Terveisin Kirsi,
    kirsi62@yahoo.com

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit