Finskilän pojat

Stigulf Ragvaldsson mainittiin 1393, kun hän lahjoitti nimeltään tuntemattoman vaimonsa suostumuksella Turun tuomiokirkolle tilan Liedon Hepojoen kylästä, sillä ehdolla että he saisivat 1 mk:n vuosivuokraa vastaan asua siinä elinaikansa. Vuonna 1407 hän oli sinettitodistajana Turussa ja vuonna 1411 on samalta päivältä kaksikin asiakirjaa, jossa mainitaan Stigulf. Silloin hän oli sekä lautamiehenä että sinettitodistajana, josta on päätelty että Stigulf itsekin omisti maata Vehmaalla . Vuonna 1417 Stigulf mainittiin Piikkiössä ja viimeinen merkintä hänestä on noin vuodelta 1420 Turussa. Stigulfista alkanut suku tunnetaan kirjallisuudessa nimellä Finskilän suku, sillä jälkeläiset pitivät 1500-luvulla Sauvon Finskilää kantatilanaan.

Eräs Arvid Ragvaldsson on yksi vuoden 1386 Turun maakäräjien kuninkaalle osoitetun anomuskirjeen allekirjoittajista. Nimen ja vaakunan perusteella kyseinen Arvid oli Stigulfin veli. Tämä Arvid on mielenkiintoinen. Siitä huolimatta, että hänestä ei ole jäänyt muita merkintöjä aikakirjoihin, on hänen yhtenä anomuskirjeen allekirjoittanana kuitenkin täytynyt olla erittäin arvostettu henkilö. Useat muista allekirjoittajista olivat olleet juuri kuolleen laamanni ja läänitysherra Bo Jonsson Gripin palveluksessa – ehkä myös Arvid Ragvaldsson ja siten mahdollisesti myös olettu veli Stigulf Ragvaldsson.

Edellä mainittuja henkilöitä ennen, 1330- ja 1340-luvuilla, elivät Satakunnassa veljekset laamanni Jakob Andrissasson (Andreasson) sekä Kokemäen khra Stigulf Andersson. Heidän vaakunatietonsa (sekä mahdollisesti se, että nimi Stigulf esiintyy heidänkin suvussaan) herättää epäilyn, että Jakob ja Stigulf olivat samaa sukujuurta kuin myöhemmät Stigulf ja Arvid. Siinä tapauksessa Finskilän suvun sukujuuret vievät mahdollisesti Ahvenanmaalle, koska on arveltu 1300-luvun Jakobin ja Stigulfin olleen sieltä kotoisin.


Stigulf Ragvaldssonilla oli pojat:

1. Ragvald Stigulfsson, kihlakunnantuomari Piikkiössä 1451, 1469.

2. Nils Stigulfsson, rälssimies, mainitaan ainakin 1465, vaimonaan Margareta Andersdotter.

Nils Stigulfsson mainittiin 1465, kun hän suoritti maanvaihtoja erään Peder Torstenssonin kanssa. Nils vaihtoi silloin Vallaksen (Mynämäen Vallais?) kylän tilansa Uudenkirkon (nyk. Kalanti) Palilan kylässä sijaitsevaan tilaan. Nilsin vaimo oli Margareta Andersdotter, Ingeborg Frillen ja rälssimies Anders Henrikssonin tytär, Lindelöf - sukua.
Nils nähtävästi kuoli nuorena, sillä vaimo Margareta meni myöhemmin kahteenkin kertaan uusiin naimisiin. Hänen toinen miehensä oli asemies Måns Balk ja kolmas puoliso oli Lasse Frans, joka eli vielä 1486.

Kommentit

Suositut tekstit