Lehmijärven isäntiä

Lohjan Lehmijärven kylän muodostivat 1800-luvulla Monnin ja Sepän talot sekä niiden lukuisat torpat. Lehmijärvi itsessään kuuluu Lohjan nuorimpiin kyliin sijaiten pitäjän kirkolta muutamia kilometrejä koilliseen. Kylä sijaitsee samannimisen järven rannalla. Järven pohjoispuolella sijaitsevat Hongiston ja siitä aikoinaan erotetun Koikkalan kylät.

1820-luvulta lähtien Sepän isäntänä oli Somerolla syntynyt Johan Andersson, jonka vanhemmat olivat Anders Eriksson ja Stina Matsdotter. Anders ja Stina oli vihitty aikoinaan Someron pitäjässä, mutta jossain välissä heistä oli tullut Sepän isäntäpari.

Johan Andersson meni kesällä 1821 naimisiin Lohjan Askolan kylän Alitalon tyttären, Greta Lovisa Askolinin kanssa. Greta Lovisa isä oli Salon Kaukolan kylässä syntynyt Israel Kronberg, joka oli saanut sukunimensä äidinisänsä veljiltä Karjalohjan Lohjantaipaleen Passin talosta. Greta Lovisa oli kuitenkin päätynyt käyttämään äitinsä Askolin -nimeä, joka luonnollisesti on johdettu kotikylän nimestä. Tämä sekava esimerkki osoittaa mainiosti sen johdonmukaisuuden, mitä sukunimien käytössä tuohon aikaan oli vallalla.

Johan Anderssonille ja Greta Lovisalle ehti syntyä neljä lasta ennen isä Johanin tapaturmaista hukkumiskuolemaa vuonna 1836. Tosin jo paria vuotta aiemmin isäntä oli saanut tuomion juoppoudesta, joten ehkä tällä asialla on ollut jotain tekemistä kuolinsyyn kanssa. Joka tapauksessa haudattujen luettelon mukaan onnettomuus tapahtui "avoimella merellä".

Greta Lovisa Askolin ei jäänyt pitkäksi aikaa leskeksi. Jo seuraavana vuonna Kiikalan pitäjästä saapui "Kiskossa" vuonna 1793 syntynyt renki Elias Michelsson Nikander, josta nyt tuli Sepän uusi isäntä. Hänen ja Greta Lovisan ainoaksi yhteiseksi lapseksi jäi 1838 syntynyt tytär Wilhelmina. Eliaksen syntyperä on itselleni jäänyt selvittämättä. Ainakaan Kiskon ja sen kappeliseurakunnan, Suomusjärven kastettujen luetteloista ei tuntuisi löytyvän sopivaa henkilöä. Pidän mahdollisena, että hän olisikin kotoisin Kiikalasta, jonka rippikirjoihin en ole toistaiseksi päässyt tutustumaan.

Eliaksen jälkeen isännäksi tuli hänen poikapuolensa, vuonna 1823 syntynyt Henrik Johan. Tämä haki oman vaimonsa, Gustava Simonsdotterin Kiikalan Komissuolta, missä appiukko Simo hallitsi Yli-Isoperheen rusthollia vuosina 1791-1823 toimien myös pitäjän kirkkoväärtinä.

Henrik Johanin ja Gustavan mahdollisista lapsista en ole kerännyt tietoja, mutta Uusi Suometar -lehti julkaisi huhtikuussa 1888 huutokauppailmoituksen koskien Sepän taloa. Siinä pesän perikunta myy julkisella huutokaupalla tämän puolen manttaalin perintötalon "hyvin kauniilla paikalla". Talon kerrotaan sijaitsevan kolmen virstan päässä rautatieasemalta ja hyvään peltomaahan tehtävän kylvön olevan noin seitsemän tynnyriä rukiita. Talon mukana seuraa peräti viisi torppaa. Tämä huutokauppa tapahtui 7.5.1888 ja seuraavana päivänä myytiin samalla paikalla kaikki talosta löytyvä irtain, kuten hevoset, härät, lehmät sekä erilaiset ajokalut.