Tehtailija Gorschelnikin onnettomuus unohdetulla rautatiellä

Turun Nummenpakan syrjällä sijainnut Kallenkuljun tiilitehdas mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1712, mutta se on saatettu perustaa jo 1600-luvulla. Kallenkuljussa tehtiin tiiliä enemmän tai vähemmän aktiivisesti aina vuoteen 1916, jolloin se lopetti toimintansa. Tehtaan johtajana 1900-luvun alussa oli herra Gorschelnik, joka omisti paitsi Kallenkuljun, niin myös omaa nimeään kantaneen tiilitehtaan. Tämä Kupittaan rautatieaseman läheisyydessä sijainnut teollisuuslaitos tuli myöhemmin huomattavasti tunnetummaksi Kupittaan Savi -nimellä.


Vuonna 1911 tehtailija Gorschelnik joutui ikävän tapaturman uhriksi. Edellä mainittujen kahden tiilitehtaan välillä kulki tuohon aikaan kapea rautatie, jolla tiiliä kuljetettiin vaunuitse. Lauantaiaamuna 21.päivä lokakuuta Gorschelnik käveli mainittua junaraidetta pitkin kohti Kallenkuljua. Tuohon suuntaan raiteet viettivät alamäkeen. Ylemmältä tehtaalta oli lähetetty omalla painollaan vaunu, jossa oli kolme hevoskuormaa tiiliä. Gorschelnik väisti tätä vaunua ratapenkalle kohdassa, missä rata kulkee noin 2,5 metrin korkeudessa Kallenkuljun yläpuolella.

Tehtailijan mukana oli hänen suurikokoinen newfoundlandilaiskoiransa, joka ei jostain syystä ehtinyt hypätä syrjään. Niinpä koiraparka jäi vaunun alle ja samalla vaunu kuormineen kaatui. Gorschelnik hautautui kokonaan tiilien alle.

Radan läheisyydessä sijainneen Puuteollisuus Oy:n työntekijät huomasivat tapaturman ja riensivät saman tien apuun. Tehtailija Gorschelnik saatii kaivettua tiilien alta esiin, tosin tajuttomana. Työmiehet lähtivät kantamaan häntä kotiin päin, mutta jo matkalla uhri tuli tajuihinsa. Gorschelnik oli saanut avohaavoja otsaansa ja päälaella. Tiilien painosta olivat myös olkapää ja kädet saaneet ankaria kuhmuja. Kaikeksi onneksi tiilitehtailija selvisi pidemmän päälle ilman vakavia fyysisiä vammoja.

Kallenkuljun tiilitehtaan historiaan kuului koko joukko pieniä tapaturmia ja onnettomuuksia. Esimerkiksi syyskuussa 1896 Turun Wapaaehtoinen palokunta kävi sammuttamassa tehtaan kuivatushuoneissa syttyneen tulipalon. Tämä palo ei aiheuttanut ihmisuhreja, mutta tehtaan päärakennus paloi maan tasalle. Viereiset rakennukset säilyivät ainoastaan palokuntalaisten uutteruuden ja kovan vesisateen takia. Kuukautta myöhemmin palkittiin sammutustöissä ansioituneita turkulaisia. Kuuden markan palkinnon sai renki F. Lindblom, neljä markkaa annettiin kauppias Krjukoffsin rengille, A. Nurmelle, kauppias Hartzellin rengille, K. Lillbergille, vuokrakuski J. Rosvallille, kauppias Rydmanin rengille, F. Johanssonille sekä vielä lopuksi kolme markkaa kauppias Kilandersin rengille, K. Aaltoselle.

Nummenpakalta Aurajoen partaalle Halisiin kulki vuosina 1925-1962 noin 600 metriä pitkä "Kupittaan savirata". Sillä kuljetettiin savea Kupittaan tehtaalle. Reitti kulki myös Aurajoen yli vuodesta 1939 lähtien, kun rataa hieman pidennettiin. Tätä nykyisen ylioppilaskylän kohdalla ollutta siltaa jouduttiin korjailemaan aina jäiden lähdettyä. Savivaunuja vetivät ensi alkuun hevoset, mutta joskus 1930-luvulla tehdas hankki kaksi saksalaista dieselveturia. Kupittaan saviradan liikennöinti loppui 1962. Rata purettiin ja veturit romutettiin. Kupittaan Saven tehdas lopetti toimintansa seitsemän vuotta myöhemmin. Saviradan jäänteistä kiinnostuneiden bongareiden kannattaa pistäytyä täällä.

Alussa mainittu kapearaitainen rautatie Kallenkuljun ja Gorschelnikin toisen tehtaan välillä oli siis paljon varhaisempi rakennelma kuin savirata. En ole ainakaan itse onnistunut löytämään mainintoja tästä kenties täysin unohdetusta rataliikenteemme pienestä merkillisyydestä.

Kommentit

  1. Kiitos artikkelista. Se helpotti sijoittamaan etsimäni Kallenkuljun mäkeä oikealle puolelle Hämeentietä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit