Janakkalan Koverolta kerrotaan seuraavaa tarinaa;
Siellä oli muinoin linna, kuten Ryömässäkin Tuuloksessa, suurine rautaisine portteineen, joita suljettaessa jyskyvä rämy kajahteli aina Hämeenlinnaan saakka. Linnassa sanotaan asuneen hyvin huonoa väkeä, joka kätki varkaita ja muita pahantekijöitä.
Pyydettiinpä kerran pappia tänne sairasta ripittämään, mutta pantiinkin sänkyyn koira, joka papin tultua hyppäsi hänen kasvoilleen, jotta ripitysastiat sekä kaikki, mitä niissä oli, putosivat maahan. Siitä rupesi pappi manaamaan, että vihdoin huone tavaroineen ja kalpineen lensi ilmaan, paitsi palkki, jolla pappi seisoi.
Kalut hajailivat mikä minnekin; lusikka lensi Viralan järven taakse, mutta hirret putosivat maalle vasta Hausjärven Ryttylän tienoilla, josta Hirsimäen nimi vielä todistaa. Silakat, makkarat ja muut ruoat menivät samaa tietä ja niistä saivat Silakka-, Makkara- ja Kiulumäet nimensä.
Edellä mainitun Ryömän linnan väitetään sijainneen Toivaniemen kartanon mailla. Linnasta ei 1800-luvulla ollut enää jäljellä kuin muutamia perustuskiviä. Kansan muistikuvissa kerrotaan, että tämän suuren linnan omistajaa pidettiin pitäjän mahtavimpana miehenä. Hän oli myös mitä ankarin käskynhaltija sotamiesten ja alamaistensa keskellä. Näiden piti totella häntä päivin ja öin.
Linnassa oli nimittäin mahtavat, kupariset portit, jotka yön ajaksi suljettiin jyskyvällä rämyllä niin, että ympäristö kajahteli. Tämä oli kaikille käskynä sammuttaa valkea liedestä ja antautua mahtimiehen suojelemaan yörauhaan.
Kun kartanolle tehtiin uutta makasiinia 1864, peruskivet hajoitettiin lopullisesti. Niitä kaivettaessa löydettiin muutamia rautakaluja, joista kuvassa keihäänkärki. Ylös saatiin myös kirves ja toisenmuotoisia keihäänkärkiä, jotka suuresti muistuttivat mm. Kokemäen Äimälästä löydettyjä vastaavia kaluja.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi t...
-
Perttelin Hähkänän kylän Uus-Arkkilan isäntänä oli 1820-luvun lopulta alkaen Gabriel Gabrielsson, joka sitten vuodesta 1833 lähtien mainit...
-
Marttilan hautausmaalta Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokanta koki haaksirikon muutama aika sitten palvelinrikon takia. Siinä yh...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti