Sammattilainen Reino Silvanto kertoo Sammatti -kirjasessaan Gustaf Johan Lönngrenin myöhemmästä elämästä seuraavaa;
"Sammatin takasaloilla on Lihavan järven ja Tytylammen puolivälissä ollut Lönngrenin (Ali-Kottarin torpparin) jalkamylly (putous pari metriä), joka joutui rappiolle 1890 - 95. Tämän myllyn vesivaraston lisäämiseksi kaivoi Johan Lönngren ainakin n. 70 vuotta sitten (n. 1860) erään toisen miehen kanssa kanavan Tytylammesta, joka on luonnonjärvi, Ruonalampeen. Kanava oli n. 2 metriä leveä ja 400 metriä pitkä. Lönngren oli kova työmies ja oli nähtävästi ponnistellut liikaa, koska hän, ennen kuin noin 75-vuotiaana kuoli, oli runsaan puolen vuosikymmenen maannut vuoteen omana halvattuna. Mutta hänen suurenmoinen työnsä on yhtenä todistuksena niistä monista miehekkäistä ponnistuksista, joita Suomen korpikansan keskuudessa kaikessa hiljaisuudessa suoritetaan."Oheisessa kuvassa venäläisestä topografiakartasta näkyy keskellä ylempänä pieni Tytylampi ja sen alapuolella isompi Lihava. Kuvan ulkopuolella, lammesta ja järvestä länteen päin sijaitsee Enäjärven pohjoispää.
Gustaf Johan Lönngrenin puoliso oli Sammatin Leikkilän kylän Jussilasta kotoisin ollut Serafia Gabrielintytär. Gustaf Johanilla ja Serafialla oli kuusi lasta, jotka kaikki olivat tyttöjä. Esikoistytär Eeva menin naimisiin torppari ja seppä Erik Johan Enqvistin kanssa. He asuivat perheineen Sammatin Myllykylässä. Muista tyttäristä naimisiin ehti ilmeisesti vain toiseksi nuorin Edla, jonka mies oli Suomusjärven Laperlan Isoperheen talon Korkialan torppari Johan Adolf Heinonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti