Isovihan ajoilta kerrotaan Hauhon kirkon saaneen kokea kovia. Syyskuun 29. päivä vuonna 1713 murtautui Hämeenlinnasta tullut venäläinen sotajoukko Hauhon kirkkoon. Aluksi miehet pyrkivät kirveillä rikkomaan eteläisen oven, mutta vankka uksi esti nämä yritykset. Sisälle miehet kuitenkin pääsivät ja eteisessä olleeseen pyhän Bartholomeuksen kuvaan olivat sotilaat hakanneet miekoillaan jälkiä.
Perimätiedon mukaan joukot olivat tuon häpäisyn lisäksi tehneet korvaamatonta vahinkoa polttamalla kirkonmäellä pitäjän kirkonkirjat ja koko joukon muita vanhoja "todistuskappaleita". Isovihan aikaan Hauholta hävisi näiden dokumenttien lisäksi ainakin messu- ja muistiinpanokirjoja.
Jotain 1700-lukua vanhempaakin Hauholla on toki säilynyt. Kirkon arkistossa oli vielä 1800-luvun lopulla eräs "kirkkomaan jakokirja" vuodelta 1615. Se sisälsi tiedot siitä, miten monta syltä maata kullakin kylällä oli kirkkomaalla. Maa oli siis jaettuna eri osiin kylien välillä ja erotuksena siellä seisoi pystyyn lyötyjä paanuja puumerkkeineen. Jakokirjasta löytyvät seudun vanhimmat tunnetut puumerkit, joiden omistajat kylittäin tunnetaan. Kirjasen päällä on teksti "Kyrkogårds utdelningh begynnandes på söder sidan af vapnhuset, som är sist emoth kyrkobyn, och hvar och en by hafver sitt bomärke på sin andel hållit Anno 1615."
Hauhon kirkonkellot ovat hyvin mielenkiintoiset. Yksi niistä on vuonna 1618 Käkisalmen linnassa asuneen käskynhaltija Henrik Spåren ja vaimonsa Ingeborg Skytten lahjoittama. Kellossa on heidän vaakunansa ja teksti "Anno MDLXXXV: Henrik Månsson Seora till Juttila, Frn Ingeborg till Skyt; denna klocka är förärad till Hauho Moderkyrka 1633". Kirkon suurin kello taasen ostettiin Tukholmasta 1754 ja sen lahjoittivat majuri Cherpentier, luuntantti Schulman, vänrikki von Kraemer ja nimismies Antti Härkäpää eräiden muiden kera.
Erikoisin kello on kuitenkin se, joka jo ulkomuotonsa ansiosta paljastuu katolisena aikana tehdyksi. Siinä laidat ovat suoremmat ja suuaukko ei ole pohjan verrattuna yhtä leveä kuin muissa. Ylemmän reunan eli pohjan ympärillä on alasaksilaiseen tyyliin tehty kirjoitus, jonka Suomen valtion arkistonhoitaja, tohtori K. A. Bomansson aikanaan suomensi seuraavasti; "Auta Jumala Maria, jonka avun kautta olen aloitettu ja valettu". Tämän pohjalta on päätelty, että kellon ajateltiin soidessaan rukoilevan apua neitsyt Marialta.
Hauhon kirkosta löytyy myös sotasaalista, sillä Suomen Sodassa palvellut eversti Bladh lahjoitti sille kaksi keltaisesta silkistä tehtyä lippua, joihin on maalattu Hämeen lehtikoristuksilla ympäröity vaakuna. Eversti Bladh asui 1800-luvun alkupuolella Ylöskartanon Jutilassa.
Lähde - Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk (1878)
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti