Englannissa 1837 rakennettu höyrylaiva Storfursten tuotiin toukokuussa samana vuonna Turkuun, mistä se saman tien lähti esittelymatkalle Helsinkiin. Jatkossa laiva liikennöi näiden kahden kaupungin väliä, kunnes vuoden lopulta lähtien se siirrettiin kulkemaan Tallinnan ja Kronstadtin väliä aina vuoteen 1849.Kesäkuussa 1849 omistajayhtiö meni konkurssiin ja laiva siirtyi pakkohuutokaupassa turkulaiselle Åbo Nya Ångfartygsbolagille. Storfurstenin uudeksi reitiksi tuli Turku-Degerby-Tukholman vuodesta 1850 lähtien. Krimin sodan aikaan laivaa piiloteltiin englantilaisilta. Toimettomuuden jäljiltä alus oli niin huonossa kunnossa, että se päätettiin romuttaa 1856. Höyrykoneet ja siipirattaat myytiin 15000 ruplalla Päijäntelle, jossa ne asennettiin Suomi-laivaan. Koneiden siirrosta kirjoittelin muutama aika sitten - tarinan voit lukea tästä.
Rehtori Gabriel Rein teki kerran matkan Storfurstenilla Helsingistä Turkuun. Hän oli sijoittunut laivan salonkiin, jossa oli myös ylioppilaita, joiden kanssa Rein seurusteli tuttavallisesti. Kun nukkumaanmenon aika lähestyi, muisti professori äkkiä lapsenhoitajansa, joka vietti yötään laivan kannella ohuissa vaatteissa.
Rehtori Rein riensi viemään päällystakkinsa tytön peitteeksi. Hetkisen kuluttua tyttö palasi ja toi Reinille takin taskusta löytyneen lompakon.
- Se oli tarpeetonta, huomautti Rein, olisit antanut sen olla siellä. Pane pöydälle!
Tytön mentyä Rein sanoi ylioppilaille;
- Palkkani jäännös on tuossa lompakossa. Hyvää yötä, herrat!
Lompakko jäi yöksi salongin pöydälle ja ovi oli auki koko yön......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti