Rouwaswäen yhdistys Sortavalasta

Joskus 1800-luvun loppupuolella ilmestyivät Suomeen ensimmäiset ompeluseurat. Niiden toimintaan kuului alusta lähtien hyväntekeväisyys vähempiosaisia kohtaan, jos kohta ajatuksena oli myös kristillisen elämänkatsomuksen levittäminen. Maamme köyhissä oloissa näiden pyyteettömien seurojen työtä täytyy arvostaa vielä näin hieman toista sataa vuotta myöhemminkin.

Esimerkiksi Sortavalan "Rouwaswäen-yhdistys" saattoi kertoa julkisuuteen vuosien 1888-1889 toiminnasta seuraavaa;

Yhdistys, johon tänä wuonna on kuulunut 38 jäsentä, on jatkanut waikutustaan samaan tapaan kun ennenkin. Köyhille koululapsille ja muillekin köyhille on jaettu ompeluseuran teoksia; 23 mekkoa, 26 paria housuja, 18 paitaa, 7 röijyä, 7 hametta, 12 leninkiä ja 8 paria suksia.

Sitäpaitsi on annettu 18 päällysnuttua, sukkalankaa, 11 paria kenkiä, 24 paria saappaita, nahkaa 26 pariksi saappaita, sekä Ristin ja Läskelän kansakouluille yksi pakka pumpuliwaatetta ja kaksi pakkaa pumpulipalttinaa.

Tehdäkseen noille lapsille koulunkäynnin mahdolliseksi on yhdistys edelleen jakanut heille 223 leiwiskää jauhoja.



Rouvien yhdistyksen tulopuolelta voitiin todeta;

Kassan säästö        102,20
37 jäsenen wuosimaksu    111,00
Wapaaehtoisia lahjoja    27,70
Lahja ilt.seur. toimik.    131,20
Tulot basaarista        207,50
1 w korko yhd. pääomasta    495,00
Anniskeluyhtiön woittowar.    500,00
Myyty käsitöitä        15,75
Sekalaisia tuloja        16,00

Yhteensä tuloja        1606,35 markkaa


Menopuolelle laskettiin;

Seminaarin oppil. apuraha    205,00
Tarpeita lapsien vaatt.    457,55
Kenkätarpeita        252,13
Köyh. koulul. hoito        504,55
Koulutarpeita        34,88
Työn ansiota köyh. naisille    100,07
Pieniin tarpeisiin        24,28
Kassan säästö        27,89

Yhteensä menoja        1606,35 markkaa


Jonkinasteisen aavistuksen kyseisen vuoden hintatasosta antaa paikallislehti Laatokka. Sen kokovuosikerta maksoi 4 markkaa 50 penniä Sortavalan kaupunkiin tilattuna, kun taas muualle maahan tilattuna kustannus olisi ollut 47 penniä suurempi. Kiertokoulujen oppikirjaksi tarkoitetun Aapisen hinta oli 40 penniä, joten tässä mielessä Rouvaswäen yhdistys pystyi auttamaan halutessaan melko laajaa joukkoa.



Sortavalan Rouwaswäen Yhdistys oli perustettu 1876. Sen taustalla oli jo 1853 toimintansa aloittanut Sordawala Fruntimmersförening, jonka tehtävänä oli erikseen koottavilla varoilla ylläpitää köyhäinkoulua työväestön lapsille. Perustajina mainitaan rouvat Hallonblad, Hällström, Boehm, Tapeniu, Gripenberg ja Renqvist. Koulu avautui helmikuussa 1853, mutta lopetti toimintansa muutaman vuoden kuluttua. Yhdistyksen kokoamat varattiin talletettiin pankkiin, mutta varsinaista toimintaa sillä ei ollut moneen vuoteen.

Lopulta 1877 yhdistys koki uuden tulemisen 32 jäsenen voimin. Pormestarinna Maria Berg oli tuolloin kutsunut koolle Sortavalan naisia ja näin pääsi rouvasväki uusin eväin kehittämään yhdistystään. Vanha yhdistys luovutti varansa uudelle 1879 ja tämä 11000 markan summa saatiin sillä ehdolla, että ne talletettaisiin kaupungin kassaan. Näin myös tapahtui jatkossakin.

Sen 20 toimintavuoden suurimpiin saavutuksiin kuului ehdottomasti paikallisen kutomakoulun perustaminen. Puheenjohtajina olivat juhlapäivään mennessä ehtineet toimia rouvat Hilma Plathan, Anna Saukko ja vuodesta 1885 tointa hoitanut Laura Alopaeus.

Kommentit

  1. Mielenkiintoista! Viipuri sai Suomen kaupungeista ensimmäisenä oman rouvasväenyhdistyksen jo 1834. Harmittavaa kyllä, tämän yhdistyksen alkutaipaleista ei ole juurikaan tietoa, enkä ole löytänyt mitään arkistoa tms. Liekö tuo Sortavalassa häärinyt pormestarinna Berg ollut sukua Viipurin Bergeille? Tämän suvun eräs jäsen vaikutti 1800-luvun alkupuolella Pietarissa kauppahuoneessa Clementz & Berg.

    Terv. Ulla I

    VastaaPoista
  2. tuo Sortavalan rouva Berg oli oikeasti Maria Natalia Crohns, jonka mies Karl Gustaf oli pormestari

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit