Heidekenin synnytyslaitokselta

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1890 avattiin Turussa pitkään odotettu synnytyslaitos. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Carl von Heidekenin perustamassa sairaalassa oli 15 vuodepaikkaa, joiden määrää voitiin hätätilanteessa nostaa kahdella. Heideken mainosti laitostaan sanomalehdissä ja näissä ilmoituksissa korostetaan erityisesti sitä seikkaa, että "sekä naineita että naimattomia lapsensynnyttäjiä kaikista kansanluokista vastaanotetaan".

Synnyttäjä nautti sairaalassa ollessaan täydellistä ylläpitoa ja varattomallakin naisella oli oikeus jäädä hoitoon peräti 10 päiväksi lapsen synnytyksen jälkeen. Viidestätoista paikasta oli 3/5 varattu varattomille ja loput maksaville asiakkaille. Sisäänkirjautuessaan piti vapaapaikalle haluavan antaa köyhäintodistus, minkä sai vaivaishoitohallitukselta tai kunnallislautakunnan puheenjohtajalta. Mikäli tämä oli siinä vaiheessa mahdotonta, oli asiakkaalla velvollisuus täyttää tämä pykälä kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa maksut tultaisiin mittaamaan laillista tietä jälkikäteen.

Maksavilta potilailta Heidekenin synnytyslaitos Arseninpoikkiskatu numero 53:ssa veloitti kaksi markkaa vuorokaudelta. Säätyhenkilöillä oli lisäksi tarjolla yksityishuoneita, jota maksoivat sata markkaa kahdelta täydeltä viikolta. Jos synnyttäjä halusi vielä tämänkin jälkeen jäädä laitokseen, joutui siitä maksamaan viisi markkaa vuorokaudelta.

Heideken osoittautui tarpeelliseksi ja hyödylliseksi sairaalaksi, mutta kahdeksantena toimintavuotena laitosta kohtasi hirvittävä onnettomuus. Lokakuun 27. päivän illalla, vähän ennen kello kymmentä kylpyhuoneesta alkanut tulipalo tuhosi Heidekenin päärakennuksen käytännössä kokonaan. Rakennuksessa tulen syttyessä sisällä olleet synnyttäjät saatiin viime tipassa pelastettua ikkunoiden kautta, mutta kaikki irtain omaisuus joutui liekkien saaliiksi. Paikalle rientäneet sammuttajat tekivät parhaansa, vaikka heidän työtään vaikeutti huomattavasti vedenpuute. Loppujen lopuksi Heidekenin ulkorakennukset sekä muut lähistön talot säilyivät suurin piirtein koskemattomina.

Kaikeksi onneksi talo ja irtaimisto oli palovakuutettu Skandiassa yhteensä 67685 markan arvosta. Lisäksi johtajatar Fabritiuksen omat tavarat oli vakuutettu 2000, neiti Winstenin 600 ja emännöitsijä Ahlstedtin 1000 markasta muissa yhtiöissä. Poliisitutkinnassa tohtori Heideken kertoi saaneensa tiedon tapahtuneesta puhelimitse vähän ennen kymmentä kyseisen päivän iltana. Hän oli heti rientänyt paikalle ottamaan selvää potilaiden tilasta, mutta nämä oli jo siinä vaiheessa ehditty pelastaa. Mitään tarkempaa syytä ei palon alkamiselle saatu selvitetyksi, sillä kylpyhuoneessa hieman ennen palohälytystä vieraillut neiti Putkonen ei ollut huomannut mitään erikoista.

Valokuva Heidekenistä nykyisin © Samuli Lintula / Creative Commons Nimi mainittava-Sama lisenssi 3.0