Joosepin elämä

Kosken Tl Tuimalan kylän Mäkilän ratsutilaa isännöi 1800-luvun alkuvuosina Marttilan Huovaristolta kotoisin ollut Mikko Broman puolisonaan tilan edellisen isännän, Lauri Sarinin tytär Valpuri. Pariskunnalle syntyi Tuimalassa seitsemän lasta, joista ainakin kolme kuoli aivan pienenä.

Esikoistytär Maria sai miehekseen Mäkilän Nummilan torpparina ja suutarina myöhemmin olleen Heikki Matinpoika Skgströmin, joka oli kotoisin Jättölän Pertuntalon torpasta. Seuraava lapsista oli poika David, joka asui koko ikänsä naimattomana Nummilassa, kuten myös hänen pikkusiskonsa Anna. Anna kuoli lapsettomana 1844 ja David 1860.

Mikko Bromanin ja Valpurin lapsista nuori oli poika Jooseppi, joka ehti elämänsä alkupuoliskolla asua Marttilan Vättilässä ja Purhalassa renkinä. Vuonna 1836 hän palasi tältä kolmevuotiselta matkaltaan takaisin Koskelle, missä rengin työsarka jatkui Hongiston kylän Mikolassa. Sieltä jo aikamiehen ikään ehtinyt Jooseppi siirtyi Talolan Franttilan rengiksi, kunnes palasi kotikonnulle Tuimalaan, Vingiön talon renkien joukkon. Talolassa ollessaan hän oli löytänyt vaimon Iso-Sorvaston Mäkelästä. Anna Liisa Heikintytär ja Jooseppi Mikonpoikan viettivät häitään kesäkuussa 1843.

Lapsia ei pariskunnalle koskaan tullut ja kun he lopulta asettuivat Tuimalan Mäkilän talon Nummilan torppaan, asui perheessä em. Joosepin veli David. Elo pienessä torpassa ei varmaankaan ollut helppoa, sillä huhtikuussa 1857 joutui virkavalta turvautumaan kuninkaalliseen määräykseen toukokuun 11. päivältä 1774. Sen mukaisesti pani Marttilan pitäjän kihlakunnanoikeus talvikäräjillä 1857 mielipuolisen torpparin, Jooseppi Mikonpojan holhouksen alaiseksi. Hänen valvojakseen määrättiin Heikki Matinpoika Näyskä Vilukselan kylästä Somerolla.

Tämä Heikki ei ollut kukaan muu kuin em. suutarin Heikki Skogström, joka oli nyt isäntänä Näyskällä. Näin tämä huoltajan tai valvojan nimeäminen saa yksinkertaisen selityksen. Maria Mikontytär menehtyi vesitautiin maaliskuussa 1860. Joosepin vaimo Anna Liisa oli kuollut jo elokuussa 1854, mutta tavalla tai toisella oli leski onnistunut pääsemään uusiin naimisiin. Nuorikko Karoliina Juhontytär oli miestään 24 vuotta nuorempi ja kotoisin Loimaalta. Pari ehti olla naimisissa melkein parikymmentä vuotta, kunnes Jooseppi Mikonpoika kuoli "tuntemattomaan sairauteen" elokuun viimeisenä päivänä 1871. Vaimo Karoliina palasi takaisin Loimaalle ja Nummilaan tuli uusi torppari.