Turun Kakolassa vanginvartijana toiminut Jaakko Ollikkala kuoli heinäkuun alussa 1902 noin 66 vuoden iässä. Muutamia aikoja hautajaisten jälkeen alkoi kaupungissa kiertää huhuja siitä, että terveen miehen maineessa ikänsä ollut Jaakko olisi tullut myrkytetyksi. Noin kuukauden päästä hautajaisista, kun muistokivikin oli jo ehditty pystyttää, päätettiin viranomaisten päätöksellä avata hauta.
Saman tien teki kaupunginlääkäri tutkimuksensa huomaten ruumiin mädäntyneen hyvin vähän siihen nähden, että vainaja oli kuollut jo yli kuukausi aikaisemmin. Kemiallinen laitos sai tämän jälkeen tutkittavakseen ruumiin sisäelimet. Maksasta paljastuikin niin suuri määrä arsenikkia, että kaupunginlääkäri katsoi Jaakko Ollikkalan kuolleen myrkytyksen uhrina.
Epäluulon alaiseksi joutui välittömästä Ollikkalan leski, vain 25-vuotias Matilda Hartonen. Ollikkala oli kaksi vuotta leskenä oltuaan mennyt naimisiin tämän nuoren naisen kanssa toukokuussa 1902, mutta liittoa ei pidetty tuttavien keskuudessa kovinkaan onnellisena. Kesäkuun lopulla oli Jaakko sairastanut ankaraan tautiin, johon olisi tarvittu lääkärin hoitoa. Matilda-vaimo ei olisi tätä halunnut, mutta joka tapauksessa oli lääkäri tullut Ollikkalaa katsomaan. Hän olikin havainnut sairaassa jotain epäilyttävää, mutta Jaakko kuoli jo seuraavana päivänä jättäen testamentissaan 8000 markan omaisuuden leskelleen.
Näiden seikkojen perusteella oikeuslaitos astui kuvaan syyttäen Matilda Hartosta myrkytysmurhasta. Raastuvanoikeudenistunnossa lokakuun alussa yleinen syyttäjä, kaupunginviskaali Valen esitti ruumiinavauksessa saadut todisteet kertoen samalla lesken valvoneen em. testamentin jo heinäkuun puolivälissä. Syytettynä oli myös Hilda Höglund, joka oli avustanut leskeä murhassa. Matilda vakuutti viattomuuttaan lisäten kuitenkin "mutta jos viatonta tuomitaan,niin antaa mennä vaan".
Oikeus päätti nopeasti asian ja näki täysin selvitetyksi, että Matilda ja Hilda olivat yksissä neuvoin sekä vakain tuumin surmanneet Jaakko Ollikkalan antamalla hänelle myrkyllistä ainetta. Rangaistukseksi molemmat naiset tuomittiin murhasta pidettäväksi loppuikänsä kuritushuoneessa sekä olemaan ainaiseksi vailla kansalaisluottamusta. Lisäksi Matilda tuomittiin menettämään naimaoikeuden siihen omaisuuteen, jonka Jaakko Ollikkala oli tuonut pesään sekä myös sen omaisuuden, jonka hän oli testamentin kautta saanut. Lopuksi Matilda tuomittiin maksamaan erinäisiä oikeuskäsittelyn aikana syntyneitä kuluja. Asia meni hovioikeuden käsittelyyn ja huhtikuussa 1903 senaatti vahvisti em. päätöksen.
Kaiken edellä kerrotun valossa oheinen kuolinilmoitus tuntuu suorastaan irvokkaalta....
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Perhetausta Erland Andersson Lindelöf syntyi noin vuonna 1440. Hänen vanhempansa olivat Anders Henriksson Lindelöf (s. noin 1412 Abildgaard...
-
Tekoäly tuo tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia vanhojen valokuvien sisällön analysointiin. Toki se on jo pitkään ollut mahdollista, mutta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti