Ruuthit

Keskiajan lopulla, silloin kuin Sten Sture nuorempi oli Ruotsin valtionhoitajana, ei Porvoon kaupunki ollut järin suuri; asukkaita oli ehkä parisen sataa. Eräs kaupungin porvareista oli nimeltään Jöns Jute. Hänen voidaan lisänimensä perusteella olettaa olleen tanskalaista sukuperää, "juutti". Toisaalta niihin aikoihin ei välttämättä ollut hyvä olla tanskalainen Ruotsin valtakunnassa, sillä Ruotsi kamppaili vapautuakseen Tanskan unionivallasta. Tanskalaiset kävivät jopa polttamassa Porvoon kirkon vuonna 1508. Ehkä Jöns kuitenkin oli asunut Porvoossa niin pitkään, ettei häntä mielletty tanskalaiseksi muuten kuin lisänimeltään.
Jöns mainittiin 1519, jolloin hänelle kuuluvia maita otettiin Räävelissä takavarikkoon kostoksi siitä, että Porvoon vouti oli pidättänyt muutamia virolaisia, jotka olivat harrastaneet laitonta kaupustelua Uudellamaalla. Vuonna 1525 Jöns todisti erään perintöjärjestelyn ja 1556 valittivat muutamat Sikilän (ruots. Siggböle) talonpojat, että Jöns ei palauta heille panttaamaansa niittyä, vaikka he halusivat lunastaa sen takaisin. Mahdollisesti oli Jöns siirtynyt porvarista maanomistajaksi, sillä Kustaa Vaasa oli perunut Porvoon kaupunkioikeudet uuden Helsingin kaupungin hyväksi 1550.

        Jönsin vaimo oli Anna Jakobintytär, Dufva-sukua; heillä oli lapset:

1.    Peder Jönsinpoika, maanomistaja Porvoon pit., rälssimies, main. 1555 alk.
2.    ?Simon Jönsinpoika, Porvoon pitäjä, mainittu 1564-85.
3.    ?Bertil Jönsinpoika, pormestari Viipurissa 1573-89.
4.    ?Jakob Jönsinpoika, Pernaja, main. 1582-1602.

***

Peder Jönsinpoika sanottiin seuranneen tulevaa kuningasta Kustaa Vaasaa Lyypekistä kotiin Ruotsiin tämän päästyä pakenemaan unionitanskalaisten vankeudesta. Peder omisti maata Porvoon pitäjän Suomenkylässä (Finnby) ja hänellä oli vuosina 1555-60 lampuoteja, vuokraviljelijöitä, saman pitäjän Tyysterissä (Tjusterby) ja Tarkkisessa (Tarkis). Vuonna 1557 hän oli mukana suorittamassa Porvoon kuninkaankartanon inventointia.
Vaikka Peder jo aiemmin oli esiintynyt rälssimiesluetteloissa, sai hän Kustaa Vaasalta rälssikirjeen Ruotsissa Stäkeborgissa 19.6.1559, jolloin hänelle myös olisi suotu muutama rälssitila läänitykseksi. Peder kuoli luultavasti 1561.

Peder oli nähtävästi kahdesti aviossa, sillä tytär Märtan vanhemmat mainittiin kuolleiksi 1584.  Ensimmäisen vaimon nimi jää tuntemattomaksi, 2.pso. oli Gertrud Bertilintytär, joka ilmeisesti vielä eli vanhana 1587. Anrepin mukaan Gertrudin vanhemmat olivat Bertil Jöraninpoika (Jägerhorn af Spurila-suku) ja Elisabet Boos. Ramsayn mukaan vanhemmat olivat Bertil Mattsinpoika ja Anna Erikintytär (Ekelöf-sukua).
Gertrud meni uusiin naimisiin, 2.pso. oli Erik Olofinpoika (Stålarm-sukua). Gertrud vaihtoi Pederin kuoleman jälkeen maita kruunun kanssa, antaen pois Tarkkiksen ja Tulholman, saaden tilalle maata Porvoon pitäjän Hornhattulasta, Huhtisesta (Huktis) ja Järnbölestä.
Osa Pederin lapsista käyttivät suvulle myöhemmin vakiintuvaa Ruuth-nimeä (tai Ruta).


jatkuu......

Kommentit

  1. Moikka Juha
    ..eilen sain tietää olevani Ruuhtin sukua,Bertil Henriksson Ruuht syntyi Vöyrin pitäjän Andialan kylässä Rutsin talossa.Talollinen Rutsissa n. vuodesta 1626 , sitten mainitaan Johannes Bartholdi Ruuth, Maria Gammal,Andreas Johannis Ruuht sai kauhean kohtalon venäläiten toimesta, kuoli Turun linnassa ja haudattiin Turussa 3.6.1718. Vaimo oli Brita Johansdotter Prochman, lapsia 5 ,jotka kaikki kuolee ja yksi jää eloon Katariina s,1718, kuoli 8.4.1782 Pyhäjoella.Puoliso Karl Borg,syntyi sotavankeudessa Siperian Puisgorodissa.Oli Pyhäjoen pitäjän nimismies ja pitäjänkirjuri.Olivat Jean Sibeliuksen äidin Ulriga Borgin isänisän vanmemmat.Poika Karl Borg s.29.10.1747 Pyhäjoella. Kannuksen kappalainen,k.1813. Hänen poikansa Fredrik Borg, s. 6.8 1789 Kannuksessa. Kauppias Kokkolassa ,k. 1842Hänen tyttärensä Maria Fredrika Borgin puoliso oli Juhan Justus Staudinger, s.1814. Staudingerin vanhemmat olivat Johan Georg Staudinger, s. 1780 Saksassa ja Beata Helena Borg, s. 1788 Ylikannuksessa. Karl Borgin, s. 1747, tytär.Kysyisinkin, että ketä nämä Ruuht- suvun jäsenet ovat ? Mitä tietoa sinulla on Staudingerin suvusta? Ihmetellä täytyy , kun minulla on samanniminen henkilö Saksassa Bremenissä Facebookissa.

    VastaaPoista
  2. Nämä ovat ilmeisesti kaksi aivan eri Ruuth-sukua, mitä nyt nopeasti katselin - en nyt ala ihan varmaksi sanomaan, kun ehdi tarkemmin ihmetellä :)

    Minulla ei ole Staudinger-suvusta mitään tietoa.

    Ei ole harvinaista, että samannimisiä henkilöitä putkahtaa esiin elävien kirjoista. Kyse on kuitenkin melko tyypillisistä etu- ja sukunimistä.

    VastaaPoista
  3. ...nimeni on Marianne Staudinger

    VastaaPoista
  4. Hei Juha, olet siis sitä mieltä, että Suomessa on useampikin Ruuth-niminen suku? :) Itse olen kiinnostunut Pohjanmaan rannikon Ruutheista (Pietarsaari, Uusikaarlepyy) 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit