Dönsby muinaisella Karjaalla

Karjaalla asui 1400-luvulla eräs suku, joka kotipaikkansa mukaan kutsutaan kirjallisuudessa Dönsbyn suvuksi. Dönsbyn kylä sijaitsee hieman pohjoiseen nykyisestä Karjaan kaupungista, länteen Kirkkojärvestä.
Dönius ja Dynius ovat Dionysius-nimen lyhytmuotoja, joten talon tai kylän nimenantajana on täytynyt olla joku sen niminen henkilö. Paikka saattoi sitä ennen kuitenkin olla nimeltään "Lakukulla" ja olla sama, jonka vouti Gereke Skytte ja virolainen Padisten luostarin apotti panttasivat 1347. Koska ja kuinka Lakukulla mahdollisesti muuttui Dönsbyksi ja kuinka suku pääsi sen haltijaksi, jää meiltä tietämättä.

Suvun vanhin tunnettu todennäköinen jäsen oli kuitenkin eräs Magnus Thynioksenpoika, joka 31.1.1424 mainittiin katselmusmiehenä, kun Klaus Fleming laamanninkäräjillä Raaseporissa ratkoi rajaa Karjaan Högbenin ja Sannäsin välillä. Kannattaa muuten huomata, että patronyymin perusteella jo tämän Magnuksen isä oli Dynius nimeltään ja nimi on jo sitä ennenkin saattanut kulkea suvussa ties kuinka monessa polvessa.
Magnuksen poika oli varmaankin se Dionisius Magnuksenpoika, joka 7.2.1433 istui katselmusmiehenä talonpoikien joukossa, kun laamanni Peder Fleming Espoossa sovitteli Vihdin Härköilän ja Palojärven kylien rajaa. Hän lienee ollut sama henkilö kuin Dönius Magnuksenpoika, joka 1451 maksoi flöte-veroa 20 äyriä ("Jtem aff Dønius Magnusson xx øre fløte skat") ja lienee omistanut Karjaan Halfskiftön, Strömsön ja Leppen saaret, joille perilliset saivat rälssioikeuden  .


Samana vuonna kuin kuningas Kaarle VIII (Karl Knutinpoika Bonde) joutui maanpakoon ensimmäisen kerran ja Ruotsin kuninkaaksi tuli tanskalainen Kristian eli 1457, osti Henrik Dyniuksenpoika (Dynis, Dönesson, Dönson) Ingrid Frödgerintyttäreltä veromaata ja myllyn Karjaan Mustiolta (Svartå). 1461 hän osti Ingevald Nilsinpojalta Karjaan saaret Torsö, Dalkarö ja Nötholm. Kuningas Kaarlen palattua valtaan antoi hän Henrikille ja tämän veljelle Jönsille 22.11.1467 rälssivapauskirjeen Dönsbyn maille. Koska molemmat veljekset aateloitiin samanaikaisesti, viittaa se siihen, että heidän tuntemattomaksi jäävä äitinsä oli rälssisukuinen.
Rälssikirjeen päiväys on mielenkiintoinen ja saattaa liittyä pienenä osana suurempaan valtataisteluun. Kuningas Kaarle oli toistamiseen syrjäytetty valtaistuimelta 1465. Hän eleli Raaseporin linnassa, kunnes poliittisessa sekaannuksessa Erik Axelinpoika lokakuussa 1467 otti Tukholman haltuunsa ja tuli nimitetyksi valtionhoitajaksi. Tämä käänne johti siihen, että kuningas Kaarle marraskuun puolivälissä 1467 kolmannen kerran astui valtaistuimelle. Vain muutama päivä sen jälkeen kirjoitettu rälssikirje saattaa viitata joko Raaseporin aikaisiin palveluksiin tai kuninkaan haluun vahvistaa läänin luotettavien asemiesten joukkoa hänen itsensä palatessaan pääkaupunkiin.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Asiakirjateksti Karjaalta 18.10.1457, jossa Henric Dynius osti maata ja myllyn Ingrid Frödgersdotterilta.

"For allom them thetta breff fore koma kan kennis jach Knwt Olaffson, hæredzhöffdinge j westra hæredh j Rasaborgs lææn, at then thiit jac ting hiolt met almoghan j Karis sokn pa sancte Lucas dagh j ærligx oc welborens manz her Eskil Ysaacson, riddere oc høffwizman pa Rasaborgh, oc flere godha manna nærwaru, tha skøtte Swen Michielson pa Jngridhe Frødgersdotters wægna #10 skatmark iordh oc een attungh oc een fiærdungh j enne qwern liggiande j Swarta j Karis sokn wndan sig oc sinom arffuom oc wnder Henric Dynius oc hans arffwa til æwerdelica ægho met allom tillaghom nærby och fiærre, skogh oc skiwl, qwernom oc qwernastadhom, allo tilskilt oc inkte fraskilt, som ty goze aff aller tillighat hawer, ware hwat nampne thet helzt næmpnas kan, ffor hwilkit godz for:de Henric gaff vii mark oc xx Rigiska. Til hwilkan skælighen skøtning jac, Knwt Olaffson, for skælaman war, oc the xij i næmpdinne satho waro ther faste til, som ær Jap i Swidhie, Pædhær Iønisson, Eric Andrisson, Magnus Brask, Michiel Bilarffue, Thomas Swensson, Pædher Rawalson, Jonis j Høstnæs, Jnge Sonason, Olaff Mannason, Swen Nielsson oc Pædher Starke. Thil thess mere wisso oc witnisbyrdh hafwer jach mit incigle hengt nædhen for thetta breff, som scriffuit ær anno Domini mcdlvij."

Pergamenttioriginaali on Kansallisarkistossa. FMU 3047.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Asiakirjateksti Karjaan kesäkäräjiltä 26.3.1461, jossa Hendrich Dönesson osti saaria Innewald Nilssonilta.

Thet skall allom witterligit wara, som det bref seer eller höör, at den tijden iag Iöns Djekne lagmans tingh hult med allmogen af Karis sochn på ehrlig och wälbördig mans wägnar Erich Bidz, lagman i Söderfinne, i ehrlig mans närwaro herr Eskell Isachsson, riddare och höwitzskman på Rassborgz stadh, anno Domini mcdlxj, torssdagen näst effter dominica Iudica, thå kom för rätta Innewald Nilsson och sköte under Hendrich Dönesson desse effterskrefne öija, som äre: Torsöö, Dalakarlaö, Nötaholm, med alla de små öijar och hålmar, som under the af ålder tillhört hafwa [för] lxvij marker för sig och sine ärfwom oklandrat för ber:de Hendrich och hans arfwa till ewärdelig ägo, undantagandes Skåldö, 4 lass äng, liggiande i Toröö, som hörer Hendrich Akila till; hwilket ehrende iag sköt till the 12, som i nembden såto, som äre Peder Gubbe, Lars Grobbo, Jacop Lap, Magnus Nilsson, Iöns Larsson, Magnus Monsson, Påfwel Nillesson, Magnus Hemmesson, Huia i Broo och Östen Sonesson, [the therom] ransakade, witnade och effter swära skola, om någon ther will eedh af them hafua, at rätteligen skedt och kiöptt; fordy dömde iag deras kiöp och skattung stadig och fast at blifwa effter denna dag och förbiuder allom det dem hindra eller qwälia wider sina 6 #9 för lagmans doom; och thenna föreskrefne 12 i nembden såto [som] skötninga män och iag Iöns Djekne förber:de wara för skäloman. Till dess mera wisso och better förvarning hänger iag mit insegel under thet bref.

Alkuperäisestä asiakirjasta jäljennös Raaseporin pitäjien tuomiokirjassa v.1681 (?).FMU 3150.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Henrik Dyniuksenpoika mainittiin viimeisen kerran 1472, mutta oli varmasti kuollut vuoteen 1501 mennessä. Henrikin vaimo oli todennäköisesti nimeltään Ingeborg tai Elseby ja hän sai leskenä vuoteen 1501 mennessä pojaltaan (?) Jöns Henrikinpojalta omistuskirjeen yhteen Kirkniemen tilaan.

tarina jatkuu huomenna.....