Henrikin ensimmäinen vaimo jää tuntemattomaksi – kaksi vanhinta poikalasta, Johannes ja Josef, syntyivät tästä liitosta. Toinen puolio oli 1600-luvulla merkityn tarinan mukaan Katarina Östenintytär. Kuten ei moni muukaan nainen vielä niihin aikoihin, ei Katarinakaan kuitenkaan esiinny aikalaismerkinnöissä. Katarina oli mahdollisesti ollut naimisissa Saloisista olleen talonpojan Larsin sekä Uumajasta kotoisin olleen vouti Mattias Erikssonin kanssa. Henrik kuoli 1615, Katarina oli elossa ainakin vielä 1614. Henrikin lapsia olivat:
1. Johannes Lithovius, Limingan kappalainen 1593 ja Oulun ensimmäinen khra. Ks. alla.
2. Josef Lithovius eli Limingius, Limingan khra isänsä jälkeen 1615-46, 1.pso. äitipuolensa tytär Anna Larsintytär, 2.pso. Margareta Hansintytär.
3. Brita Lithovius, pso. Kaspar Forbus, Iin pitäjän verotulojen vuokraaja, myöhemmin kruununvouti Iissä.
4. Kristian Lithovius, Limingan kappalainen n. 1620-22, pso. Anna Ruuth.
***
Johannes Lithovius kutsuttiin myös lisänimillä Limingius ja Corvinus; jälkimmäinen, "korppi", saattoi olla leikillinen viittaus pappien pitkiin, mustiin kaapuihin. Hänet nimitettiin Limingan kappalaiseksi 1593. Johanneksesta tuli 1605 perustetun Oulun kaupungin ensimmäinen kirkkoherra ehkä jo 1609, jolloin Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönsille" kuten muillekin Pohjanmaan khroille palkaksi 70 viljatynnyriä. Kustaa II Aadolfin käydessä Oulussa 1614, valitti Johannes kuninkaalle palkkansa vähyyttä ja sitä, että hän edelleen oli rasittavan kestitysvelvollisuuden alainen. Kuningas kirjoitti 9.3.1614 Oulussa kirjeen, jossa myönsi Johannekselle 10 vuosittaisen viljatynnyrin. Kirkkoherra anoi myös oikeutta kalakymmenyksiin, joita muiden kaupunkien papit nauttivat. Tähänkin kuningas suostui ja käski Oulun porvariston suorittamaan kirkkoherralleen kalakymmennykset "lain ja hyvän tavan mukaan". Iin kirkkoherraksi Johannes nimitettiin 1620.
Johanneksen puoliso oli hänen äitipuolensa sisar Kristina Östenintytär. Johannes k. 1634, Kristina ilmeisesti Iissä 1632. Heillä oli lapset:
1. Henrik Ahlholm, Pyhäjoen khra, k. noin 1650, pso. Anna Klauntytär.
2. Magdalena Johanintytär, pso. Oulun potvari Hans Perinpoika.
3. Brita Johanintytär, 1.pso. Kemin tuomari Simon Danielinpoika, 2.pso. Kokkolan kappalainen Josef Vasaeus.
4. Petrus Hoffrenius, 1625-86, khra.
5. Henrik Hoffrén, k. noin 1710, rovasti.
6. Johan Hoffrén, pormestari.
7. Jakob Hoffrén, porvari.
8. Katarina Lithovia, pso. oululainen porvari Tyris Perinpoika, ks. Hourun suku.
9. Anna Limingia, pso. Loimaan khra Johannes Valstenius.
10. Dorde Limingia, 1.pso. Zakris..., 2.pso. Paltamon khra Samuel Paldanius, 3.pso. Iisalmen khra Bertil Mangelius eli Korkolainen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk... -
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre... -
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Hei
VastaaPoistaMillä nimillä Lithoviukset nykyään tunnetaan?
Terv Jouko Tapio
Kysymys ei ole relevantti - mieslinja on sammunut aikaa sitten. Kansallisbiografia kertoo mm. seuraavaa;
VastaaPoistaLithoviukset on laaja pohjoispohjalainen pappis- ja sivistyssuku, jonka jäsenissä oli 1500-luvun lopulta 1800-luvun alkuun miespuolisissa alenevissa polvissa 35 pappia ja koko joukko korkeita virkamiehiä ja porvareita. Suvun naispuolisten jäsenten kautta polveutuivat myös Ahlholmin, Hourenius-Hoffrenius-Hoffrénin ja Forbuksen pappissuvut. Jos otetaan lukuun myös Lithovius-sukuisten naisten solmimat avioliitot ja niistä syntyneet jälkeläiset, sukuun kuuluneiden pappien määrä nousi satoihin. Lithovius-suvun naisten jälkeläisiä ovat Cajanusten, Achreniusten, Porthanien, Franzénien, Topeliusten, Julinien, Snellmanien, Bonsdorffien ja Danielsonien sukujen kuuluisat nimet.