Lisää Dönsbyn suvusta

Henrikin lapsia olivat todennäköisesti:


Henrik-kirjurin sinetti

1.    Henrik Henrikinpoika, Dönsby, todennäköisesti sama kuin Turun linnassa 1507 mainittu Henrik-kirjuri, Henrik skrifvare, maavouti Raaseporissa 1534 ja vielä 1555, pso. Margareta Jönsintytär Garp.
2.    Marietta Henrikintytär  , main. 1556, avioitui Sipoon nimismie-hen Erik Larsinpojan kanssa, ns. Ekelöf-sukua.
3.    ?Anna, joka 1501 möi isänperintöä "Dynesbystä" Karjaalta ja osti alueen Sjundbystä, jossa oli saanut sisarosuutta Jöns Nilsinpojalta, pso. (serkkunsa?) Ragvald Jönsinpoika Siuntion Sjundbystä (isä mahdollisesti Jöns Dyniuksenpoika).
4.    ?Jöns Henrikinpoika, joka 1501 mennessä antoi (äidilleen?) omistuskirjeen yhteen Kirkniemen tilaan.

Henrik Dyniuksenpojan veli Jöns Dyniuksenpoika mainittiin 17.2.1466 rajakatselmusmiehenä Karjaalla, jolloin päätettiin Karjaan Kirkniemen (nykyisin osa Lohjaa) ja Maapakan (Mårbackan, Modherbakka) rajat; hän sai samanaikaisesti Henrikin kanssa rälssikirjeen 1567 (ks. edellä). Jöns tuli kantaisäksi suvulle, joka kirjallisuudessa kutsutaan nimellä Sjundbyn suku, Sjundby-släkten.
Henrikin ja Jönsin sisko on täytynyt olla se Elin Dyniuksentytär (Elyne Doniws dotter), joka mainittiin Karjaalla 14.10.1450, kun hän ja Birgitta Nikliksentytär keskenään vaihtoivat maita Kirkniemellä. Asiakirjassa mainitaan viimeisenä lautamiehenä eräs Donivs Magnusson, kenties Elinin isä. Eliniä kutsutaan asiakirjassa vaimoksi, joten hänen on silloin täytynyt olla naimisissa; aviomiehen nimi jää kuitenkin tuntemattomaksi. Koska naisihminen siihen aikaan oli oikeustoimikelpoinen vain leskenä, saattoi kysessä olla äidin- tai miehenperintö.
Maanvaihdon toinen osapuoli, Birgitta Nikliksentytär, on ilmeisesti sama kuin "vaimo Birgitta Kirkniemessä" (”hustrv Birgitta j Gerekanes”), joka myöhemmin Karjaalla 1455 osti metsäpalstan Kirkniemeltä tukholmalaiselta harmaamunkkiveljeltä Sveniltä. Rouvva Birgitta oli nähtävästi melkoinen tekijä Kirkniemellä, koska hänet mainitaan kolmessa asiakirjassa. Ehkä hänkin oli leski, koska hän saattoi tehdä maakauppoja. Rva Birgitan mahdollinen yhteys Dönsbyn sukuun jää epäselväksi.

Kuten edellisestä on käynyt ilmi, oli Dönsbyn suvulla kytkentöjä Kirkniemen-Osuniemen alueelle. Mielenkiintoista kyllä, liittyy Dönsby myös yhteen siihen Porvoon pitäjän rälssisukuun, joka paljon myöhemmin alkoi käyttämään nimeä Dufva. Dufva-suvun sukupuussa on nimittäin yksi esiäiti ”Katarina Danske”, joka sanottiin olleen ”Dönsbyn Henrik Perinpojan ja Lohjan Veijolan (Veiby) Anna Perintyttären” tytär. Tämän ”Katarinan” on hänen lastensa syntymän perusteella täytynyt syntyä n. 1450-luvulla ja hänellä sanottiin olleen vaakunassaan kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla; Dönsbyn suvulla oli ainakin viimeistään 1500-luvun puolissa välissä, mutta todennäköisesti jo paljon aikaisemmin, vaakunassaan yksi hevosenkenkä.

”Katarinan” isä ”Henrik Perinpoika” ei taas esiinny Dönsbyn sukupuussa, mutta kaikista sen ajan ihmisistä ei suinkaan ole jäänytkään mitään talteen asiakirjoihin. Sitä paitsi saattaa nimi olla muuttunut aikojen myötä, sillä Dufva-suvun aikaisin kirjoitettu sukupuuversio lienee 1500-luvun puolestavälistä, siis 2-3 polvea myöhemmältä ajalta. ”Katarinan” äidin ”Anna Perintyttären” kotipaikka, Lohjan Veijola, voisi selittää sen, kuinka Dönsbyn suku viimeistään 1450-luvulla omisti maata Kirkniemellä-Osuniemellä; ehkä Veijolan Anna toi perintönä tai myötäjäisinä maata sieltä. Veijolan talolla (hieman kirkolta kaakkoon) näytti olevan myös myöhemminkin kytkentöjä Dönsbyhyn, sillä Veijolan rälssimies Michel Michelinpoika, main. 1492, oli naimisissa erään Dönsbyn Agneksen kanssa - ja kaiken huipuksi: ”Katarina Dansken” appi, Dufva-suvun Olof Bengtinpoika omisti Porvoossa maita, jotka nimenomaan olivat Paadisten luostarin entisiä omistuksia, kuten ilmeisesti Dönsbykin maat. Selittämättä jää kuitenkin Katarina Dansken lisänimi "tanskalainen". Mutta Dönsbyn läheisyydessä on paikkanimi Danskarbackgärdan, joka viittaa sitä vanhempaan paikannimeen Danskarbackaan.


Kiitos RR!