Käyrän avajaiset 5.10.1877

Turun ja Porin läänin silloisen kuvernöörin, kreivi Creutzin myötävaikutuksella perustettu Käyrän Kaswatuslaitos vihittiin käyttöön lokakuun viidentenä päivänä vuonna 1877. Juhlallisiin avajaisiin oli kutsuttu väkeä Turkua myöten. Erikseen tilatulla junavuorolla tulikin paikalle 44 matkustajaa heti aamusta. Pienen virkistäytymishetken jälkeen väkijoukko pääsi tutustumaan Käyrään, jossa oli yhdeksän päärakennusta sekä lisäksi tarvittavat ulkohuoneet. Rakennukset muodostivat vanhanaikaisen, nelikulmaisen pihan, joista yhdellä pitkäsivulla oli kolme taloa. Näistä keskimmäisessä oli neljä huonetta sekä keittiön laitoksen johtajaa varten. Heti johtajan huoneen vieressä oli pieni koppi, joka oli varattu tottelemattomien oppilaiden arestipaikaksi.


Kouluhuone oli tästä rakennuksesta katsoen oikealla puolella avarine ja korkeine rukoussaleineen. Lukuhuoneita löytyi erikseen pojille ja tytöille. Vasemmalla kädellä oli ruokasalirakennus, jossa sijaitsivat myös taloudenhoitajattaren sekä opettajattaren asuintilat. Lisäksi taloon oli saatu mahtumaan sairastuvat molemmille sukupuolille.



Käyrän laitos sai lahjoituksia myöhemminkin

 Vastakkaisella pitkällä sivulla oli neljä pienempää rakennusta, kaikki poikia varten. Taipumustensa mukaan saattoi nuorukainen oppia räätälin, suutarin tai puusepän taitoja. Tarkoituksena oli, että kaikki samaa työtä harjoittavat asuivat yhdessä näistä taloista työnjohtajansa alaisuudessa.

Lyhyillä pihasivuilla oli vielä kummallakin puolella yksi rakennus. Toisessa näistä oli kaksi asuinhuonetta tytöille sekä niiden välissä käsitöiden johtavan opettajattaren asunto.

Itse vihkimisjuhla Prunkkalan Käyrällä alkoi kello 11 aamulla, jolloin laitoksen 21 poikaoppilasta asettuivat rukoussaliin järjestyksessä. Koulun kelloa soitettiin ja vihreillä kukkakiehkuroilla koristettuun saliin kokoontui reilut satakunta juhlijaa. Virsi 245 veisattiin tohtori Indreniuksen lahjoittamien urkujen säestyksellä, minkä jälkeen rovasti Alopaeus toimitti suomeksi lyhyen rukouksen. Kreivi Creutz piti ruotsiksi juhlapuheen kertoen laitoksen synnystä ja tarkoituksesta. Hän mainitsi sanoissaan ne lukuisat lahjoitukset, mitä Käyrä oli saanut vastaanottaa. Lopuksi hän asetti muutamia "kehoitussanoja opettajille waroitussanoja oppilaille". Käyrän toimikunnan sihteeri, lääninkirjanpitäjä Westerling suomensi puheen kuulijoille. Laitoksen ensimmäinen johtaja, herra Rahilainen lausui loppusanat ja toimitus päättyi virteen 413.

Tilaisuuden jälkeen piti kreivi Creutz juhlapäivälliset ruokasalissa. Maljoja nosteltiin erityisesti Käyrän toimikunnalle, johon tuolloin kuuluivat paitsi Creutz itse, niin myös presidentti Rotkirch, tohtori Indrenius, rovasti Alopaeus, tuomari Brander, arkkitehti Heideken, kreivi Armfelt ja apteekkari Arwidsson. Heistä Rotkirch esitti vastavuoroisesti kiitokset toimikunnan puheenjohtajana toimineelle Creutzille Hänen mukaansa uusi laitos on jalo kunniamuisto ja osoittaa kreivin ihmisystävällisyyttä sekä suurenmoista anteliaisuutta. Samalla puhuja muisti myös kreivitär Creutzia ja tämän osuutta hankkeessa.
Kreivi Creutz kertoi laitoksen saaneen kaksi erityisen arvokasta lahjoitusta, joista toinen oli em. urut. Niiden kera oli saatu taiteilija Ekmanilta taulu aiheesta "Suokaat lasten olla ja älkäät kieltäkö heitä tulemasta minun tyköni". Taideteoksen kustansi kreivitär Eugenie Armfelt.

Käyrän kasvatuslaitokseen oli otettu 22 oppilasta, joista yksi oli estynyt tulemasta paikalle vihkijäispäivänä. Ohjesäännöt sallivat myös tyttöjen opiskelun, mutta toistaiseksi vain yksi oli ilmoittautunut. Niinpä tyttöosasta ei vielä syksyllä 1877 avattu. Oppilaista seitsemän oli Turusta, kuusi Perniöstä, kaksi Liedosta, kaksi silloisesta Nummen pitäjästä sekä Uudestakaupungista, Korppoosta, Piikkiöstä ja Aurasta kustakin paikasta yksi. Iältään he olivat 9-15 -vuotiaita. Käyrä oli tullut maksamaan rakennuksineen ja sisustuksineen lähes 100,000 markkaa.