Mårten Magnus Wilhelm Brenner syntyi Helsingissä toukokuussa 1843. Yhdeksän vuoden iässä hän lähti opintielle kaupungin ylempään kansakouluun ja sieltä jo vuoden päästä Porvoon kymnaasiin. Opiskelut jatkuivat Helsingin Yliopistossa syksyllä 1861 ja vajaat kuusi vuotta myöhemmin Magnus -nimeä käyttänyt nuori herra tuli filosofian kandidaatiksi. Vielä saman vuoden puolella oli vuorossa kasvatustieteiden kandidaatin arvo. Ahkera opiskelija promovoitiin lopulta 1869 filosofian maisteriksi.Samoihin aikoihin eli vuosina 1867-68 oli Magnus Brenner ollut opettajakokelaana Helsingin normaalikoulussa opettaen luonnonhistoriaa ylemmille luokille. Seuraavien vuosien aikana Brenner opetti kasvitiedettä, fysiikka ja geometriaa Helsingin lyseossa sekä alemmassa kansakoulussa.
Jo vuonna 1863 oli Magnus liittynyt "Societas pro Fauna et Flora Fennica" -yhdistyksen jäseneksi ja asialleen omistautuneena miehenä hänestä tuli yhdistyksen sihteeri ja kirjastonhoitaja vuosiksi 1866-1876. Edelleen hän oli 1870-1872 sihteerinä ja 1874-1877 varapuheenjohtajana Helsingin kasvi- ja eläintieteellisessä yhdistyksessä. Vuonna 1869 hän oli lisäksi ollut perustamassa yhdistystä Botaniska bytesföreningen, joka omistautui nimensä mukaisesti taimien vaihtoon. Magnus Brenner teki yhdistyksen ensimmäisen luettelon.
Sukulaistensa tavoin Magnus oli kiinnostunut myös merielämästä ja hän olikin Nylands Jaktklubbenin varakommodori 1876-1877. Brenner ehti olla myös vuosikausia Helsingin Vapaaehtoisen Palokunnan johtotehtävissä kaiken muun lisäksi. Vuosien mittaan Magnus työskenteli niin monen eri yhdistyksen parissa tärkeissä tehtävissä, että hänen tarmoaan voi vain hämmästellä.
Vuodesta 1862 lähtien Magnus Brennerillä riitti aikaa myös kasvitieteellisiin tutkimusmatkoihin, jotka hän aloitti Ahvenanmaalta. Hän kävi mm. Pohjois-Pohjanmaalla, Venäjän Lapissa, eteläisessä Espanjassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Sveitsissä, Pohjois-Italiassa ja Ranskassa. Samoin hän ehti mukaan A. E. Nordenskiöldin matkalle Jenisei-joelle Pohjois-Siperiassa. Matkojensa aikana Brenner keräsi erittäin merkittävän kasvikokoelman, josta tosin osa on hävinnyt ajan mittaan.
Magnus Brennerin kynästä lähti myös merkittävä määrä kirjallisuutta. Näistä mainittakoon teokset "Floristisk handbok för läröverken i Finland", "Bidrag till kännedom of Lichenologin i Finland 1673-1896" ja "Några kommentarier till Östsvenska Taraxaca af Hugo Dahlstedt i K. Svenska Vet. Akademies i Stockholm Arkiv för Botanik". Hän kirjoitti myös lukuisia artikkeleita erilaisiin oman alansa tai pitäisikö pikemminkin todeta omien alojensa julkaisuihin. Siksi monessa hän ehti olla mukana.
Magnus Brenner asui vaimonsa Emmy Sofia Lindströmin ja lastensa kanssa Helsingissä, Unioninkatu viidessä. Vuodesta 1908 lähtien he kuitenkin muuttivat Inkooseen, minne Brenner oli ehtinyt rakentaa huvilan. Magnuksen ja Emmyn lapsia olivat isänsä jälkiä elämässään seurannut Magnus Widar, lapsena kuolleet Yngve Elias ja Halfdan Mathias sekä Thord Johannes, Alf Martin ja Carl Ola Brenner.
Kuvassa on Mårten Magnus Wilhelm Brennerin syntymäkoti Unioninkadulla.
