Iisalmen kauppalan ja myöhemmän kaupungin kehitykseen vaikutti merkittävällä tavalla Turussa 1838 syntynyt lääninagronomi Alfred Wilhelm Sjöström. Erityisesti hän otti asiakseen entisestään parantaa Kuopion läänin hyväksi tunnettua voita. Niinpä hän oli mukana, kun Peltosalmelle avattiin 1875 karjanhoito- ja meijerikoulu.Iisalmessa hänen merkittävän jälkensä löytyy kauppalan asemakaavasta, jonka hän laati vuonna 1876. Tuolloin voimassa olleesta vuoden 1861 asemakaavasta oli rakennettu vasta noin kymmenesosa. Sjöströmin suunnitelman mukaan Iisalmea laajentuisi lähinnä itään sekä pohjoiseen, paikallisen pappilan maiden suuntaan. Hän ehdotti rakentamista myös Paloistilan maille sekä Luuniemen tyveen.
Edellä mainittu pappila oli tuttu paikka Sjöströmille, sillä hän avioitui 1871 kirkkoherra ja rovasti Laguksen tyttären, Sigridin kanssa. Alfred Wilhelmin ja Sigridin lapsia olivat mm. arkkitehti Einar ja taidemaalari Frans Wilhelm Sjöström. Perhe asettui asumaan lankomies Johan Laguksen naapuriin Peltoniemelle. Sinne Sjöström suunnitteli oman talon ns. vanhan säästöpankin tienoille. Arkkitehtuurista hyvin kiinnostuneen Sjöströmin muita tuotoksia ovat Sandelsin muistomerkki (1885), kansakoulun lisäosa (1886) ja Karvisen kirkko eli ruiskuhuone (1887). Jo omaa taloa ennen oli valmistunut laivalaituri vuonna 1875.
Alfred Sjöströmillä oli useita luottamustoimia, kuten palotoimikunta, Iisalmen Höyrylaiva Oy:n johtokunta, Kaupunkien yleisen palovakuutusyhtiön Iisalmen asiamiehen työ sekä paikallisen oluttehtaan johtokunnan ensimmäinen puheenjohtajuus. Viimeksi mainitussa johtokunnassa istui samaan aikaan myös hänen vävynsä, apteekkari Ignatius.
Alfred Wilhelm Sjöströmin vanhemmat olivat vanginvartija Fredrik Wilhelm S. ja vaimonsa Anna Lovisa Ahlblad. Hän oli perheen seitsemästä lapsesta järjestyksessä kolmas. Fredrik Wilhelm ja Anna Lovisa oli vihitty elokuussa 1834. Tuolloin Fredrik työskenteli kamaripalvelijana, joten työnkuva varmaan muuttui vuosien mittaan seurapiireistä hieman koruttomampiin ympyröihin.
Alfredrin äiti Anna Lovisa oli syntynyt Jokioisten tehtaalla sepänrenki Erik A:n ja Eva Westgöthen esikoisena. Anna Lovisan nuorin sisar syntyi samana vuonna, kun hän itse meni naimisiin. Tuolloin isä Erik oli jo ylennyt ruukkihierarkiassa vasarasepäksi ja seppämestarin lähimmäksi apumieheksi. Anna Lovisa Ahlblad kuoli 78 vuoden iässä syksyllä 1889.
Hän oli tuolloin elänyt leskenä jo noin 40 vuoden ajan, sillä kruununnimismieheksi ehtinyt Fredrik Wilhelm menehtyi jo huhtikuussa 1849 kovaan kuumeeseen. Isä Sjöströmin sukuperää en ole selvittänyt, mutta joka tapauksessa Alfred Wilhelmin suvussa näyttäisi olleen halua itsensä kehittämiseen sekä lisäksi loputonta tarmoa kohdata elämän haasteet.
