Sammatin ensimmäiset häät ilman viinaa

Sammatin Kiikalassa vietettiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1900 kummallisia häitä. Hetkeä aiemmin olivat alttarille astuneet kauppias Vihtori Hartzell ja Niemenkylän Mallaan talon tytär Ida Malmgren. Kun juhlakansa saapui morsiamen kotiin juhlia viettämään, puuttuivat pöydistä kokonaan väkijuomat. Sanomalehdissä epäiltiin myöhemmin, että kyseessä saattoivat olla Sammatin ensimmäiset raittiit häät. Tämän todettiin olevan tärkeän askeleen kohti sivistyneempää käytöstä.


Vihtorin ja Idan sukujuurissa on ainakin kahta laajalti selvittämääni sukua; Karjalohjan Tallaan Tallqvisteja sekä Lohjan Varolan Wareliuksia. Näin ollen heidän lapsensa ovat itselleni sukua montaa eri kautta. Itseasiassa oma sukutiedostoni kasvoi jo aikaa sitten sellaisiin mittoihin, että en kovin helposti hahmota näitä kaukaisempia serkkutyttöjäni ja -poikia.

Uusimaa -lehden pieni artikkeli maaliskuulta 1900 antoi muutakin lisätietoa perheestä. Herra Hartzell on nimittäin merkitty kastettujen luetteloon etunimillä Johan Viktor, mutta ilmeisesti hänet tunnettiin täysin suomenkielisessä Sammatissa Vihtorina. Idan nimi ei toisaalta väänny Iitaksi, vaan ainakin sanomalehdessä se on kirjoitettu tiukasti Idaksi.

Vihtori Hartzell tuli sammattilaisille tutuksi paitsi kauppiaana, niin isänsä ja veljensä tavoin myös kirkonvartijana. Isä Christoffer Hartzell oli ollut tarkka-ampujana henkivartiostokaartissa ja osallistunut Krimin sotaan 1850-luvulla. Lisäksi hän oli komppaniansa mukana keisari Aleksanteri II kruunajaisissa Moskovassa. Kirkonvartijana Vihtorille kuuluivat suurin piirtein ne tehtävät, joita nykyisin hoitaa seurakunnan suntio. Olipa kirkonvartija välillä myös unilukkarina herätellen saarnojen aikana nukahtaneita seurakuntalaisia

Eräiden Turussa toimineiden, kaukaisempien sukulaistensa tavoin Vihtori oli siis kauppias. Hän sovelsi nykyisin yleistyneitä toimintatapoja jo reilut sata vuotta sitten, sillä joulun alla 1904 ilmestyi sanomalehtiin hänen ja virkatoveri E. W. Johanssonin oheinen ilmoitus.

Vihtorilla ja Idalla oli viisi omaa lasta sekä lisäksi kasvattityttärenä miehen sisaren lapsi Vihdistä. Viimeksi mainittu asia tuntuu siinä mielessä hämmästyttävältä, että Vihtorilla ei ollut aikuiseksi elänyttä siskoa. Valitettavasti itselläni ei ole ollut mahdollisuutta tarkistaa tätä tuttavaltani saamaani tietoa. Koska lasten vaiheet ulottuvat 1900-luvun loppupuoliskolle saakka, ei niitä ole syytä käsitellä tässä yhteydessä. Todettakaan vain, että Ida Malmgren kuoli 1930 ja Vihtori Hartzell 14 vuotta myöhemmin.