Tammikuussa 1903 oli Marttilan Tiipilän käräjätaloon kokoontunut suuri joukko väkeä nähdäkseen edes vilauksen aikansa antisankarista, Fänrikistä. Raskaasti kahlehdittu Fänrik eli Kalle Heikki Toivonen oli tuotu kuuntelemaan tuomiota Kyrön rautatieasemalla tekemästään kassakaapin murrosta. Tämä entinen kaartilainen oli elänyt viimeiset vuodet tehden pieniä varkauksia ympäri eteläisempää Suomea.
Tapahtumat alkoivat vyöryä jo vuotta aiemmin. Kalle Toivonen oli karannut vanginvartijaltaan Pirkkalan Hennerin käräjätalosta heinäkuussa 1902. Sieltä karkulainen oli kulkenut Kyrön rautatieasemalle ja tyhjentänyt aseman kassakaapin. Näin saaduilla rahoilla mies suuntasi Turun kaupunkiin ostaen itselleen uudet vaatteet. Mukaan lähti lisäksi luvatta polkupyörä. Sen hän myi Lapin pitäjässä kulkien jalan Poriin. Porissa hän varasti toisen pyörän erään kahvilan pihalta ajaen sillä edelleen Noormarkkuun.
Porilainen etsivä ja ylikonstaapeli Anttila lähti Toivosen jäljille saaden vangittua tämän oman henkensä uhalla. Porin raastuvanoikeudessa varkaalle luettiin viiden vuoden kuritushuonerangaistus. Koska mies oli alun perin vangittuna Pirkkalan kihlakunnanoikeudessa, joutui hän nyt vastaamaan syytteisiin sielläkin. Lokakuussa 1902 Fänrik sai peräti kuuden vuoden kuritushuonerangaistuksen Siurossa tekemästään polkupyörävarkaudesta ja vielä neljä vuotta pakomatkallaan anastamasta veneestä.
Tämän jälkeen Fänrik tuotiin Marttilan Tiipilään, mutta tammikuinen oikeusistunto jäi torsoksi. Todistusaineisto ei ollut vielä täydellinen ja juttu lykättiin. Pari kuukautta myöhemmin pidetyt käräjät venähtivät sitten seitsemän päivän mittaisiksi ja suurinta mielenkiintoa kansassa herätti tietysti Fänrik. Kyseenalaista kunnia saavuttanut varkaamme ei yrittänytkään kiistää syyllisyyttään, mutta sen sijaan hän sanoi joutuneensa vangiksi pelkästään luonteensa takia. Fänrik väitti olleensa tilaisuudessa tappamaan poliisin eli em. etsivä Anttilan, mutta luonto ei antanut periksi. Mestarivaras arveli itse, että "jos linnasta mahtaa saada noin pahan luonnon". Käräjiä seuraamaan tulleita marttilalaisia Fänrik lohdutti sanoen "Hyvästi, älkää minua surko. En minä linnassa kauvan viitsi olla". Edes painavat kahleet eivät lannistaneet iloluontoisen Toivosen mieltä ja lehtitiedon mukaan "wartian seuraamana wietiin tuo nykyinen yhteiskunnan wainiolta poimittu kukkanen wanginkuljettajan taloon". Tämä tarkoitti luultavasti pari vuotta sitten purettua Vallan taloa Mäntsälän kylässä. Siellä Kalle Heikki ”Fänrik” Toivosen otti hoteisiinsa Kaarle Vilhelm Valta (ent. Paltta), joka oli muuttanut taloon 1897.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Joulunaika tuo mukanaan monia rakkaita tapoja ja perinteitä, mutta oletko koskaan miettinyt, mistä nämä kaikki juontavat juurensa? Joulu on ...
-
Perhetausta Erland Andersson Lindelöf syntyi noin vuonna 1440. Hänen vanhempansa olivat Anders Henriksson Lindelöf (s. noin 1412 Abildgaard...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti