Vuoden 1900 lopulla oli Marttilassa vihdoin saatu varmuus Karvelan koulun rakentamisesta. Tämä uusi opinahjo oli tarkoitus saada valmiiksi seuraavana vuonna ja näin ollen Prunkilan kansakoulun johtokunta ryhtyi uutterasti toimeen.Useissa lehdissä julkaistiin ilmoitus "suuresta urakkahuutokaupasta", joka pidettäisiin lokakuun 25. päivänä kello 12 aikaan Karvelan Vähätalon tuvassa. Se, joka esittäisi edullisimman tarjouksen, saisi tehtäväkseen kylään hankittavan kansakoulun päärakennuksen ja ulkohuoneiden kivi-, salvos- ja valmistustyöt. Piirustukset oli jo laadittu ja työn hyvästä sekä kelvollisesta valmistuksesta em. johtokunta tuli vaatimaan varmat ja hyvät takaukset.
Vain par kuukautta myöhemmin oltiin Prunkkalan kappelissa samoissa puuhissa. Karinaisten kylään tulevan kansakoulun kivityö, rakennus vesikattoon saakka sekä muu valmistaminen luvattiin, kuten Marttilassa, halvimman tarjouksen tehneelle. Samassa huutokaupassa oli mahdollisuus tehdä esitys myös kouluun tulevien pulpettien teosta. Lisäksi kunnan toimikunta myi myös muutamia vanhoja huoneita, yhden asuntorivin kokonaisuudessaan, kaksi navettaa ja yhden tallin. Nämä tietysti menivät korkeimman summan luvanneelle.
Vaikka kunta ja valtio antoivat rahaa koulua sekä sen opettajia varten, avustukset eivät riittäneet aivan kaikkeen. Tämän takia erilaiset yhdistykset kokosivat varoja koulun tarpeita varten järjestämällä mm. illanviettoja ja muita juhlia. Prunkilan kansakoulua varten hankittavaa urkuharmonia varten pani Marttilan Alikulman nuorisoseura toimeen arpajaiset joulunpyhinä 1900. Tilaisuus pidettiin Vättilän Kalliolla ja samaan aikaan Ylikulman nuorisoseura vietti iltamia Ollilan kansakoululla. Siellä oli luvassa mm. Tukkijoella -näytelmä. Asioista sanomalehteen kirjoittanut nimismies Edvard Sjöman oli erityisen iloinen siitä, että täkäläiset nuoriseurat aikoivat viettää joulun juhlat "wiinattomasti ja hauskasti".
Kun Karvelan koulutalo vuonna 1901 valmistui, tarvittiin sinne luonnollisesti myös opettajia. Aluksi tähän ylempään sekakansakouluun haettiin tyttöjen käsitöiden opettajatarta sekä miesopettajaa. Käsitöiden opettamisesta oli luvassa noin 150 markan vuotuinen rahapalkka, kun taas miespuolinen kandidaatti tuli saamaan väliaikaiseksi määritellystä virastaan huomattavasti suuremman korvauksen. Rahan lisäksi luvassa oli reilun puolen hehtaarin pelto- ja puutarhamaata sekä asunto. Kun näitä työpaikkailmoituksia julkaistiin Uusi Aura -lehdessä kesäkuun lopulla, oli koulun rakennustyö vielä kesken.
Tämän vuosituhannen alussa satavuotias kouluvanhus tuli tunnetuksi Härkätien Kievarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti