Janakkalan Viralan kylän Äijälässä syntyi heinäkuussa 1844 torpparin poika Vilhelm. Hänen vanhempansa olivat Erik Johan Johansson ja Greta Johansdotter. Sekä isä että äiti olivat torppareiden lapsia, Erik Johan Äijälästä ja Greta Haagasta. Heidät oli vihitty 1837 ja vuoteen 1856 mennessä pariskunnalle syntyi kahdeksan lasta, joista yksi kuolleena.Vilhelm lähti kotoaan vuoden 1865 lopulla mennen rengiksi Viralan Rekolan rälssitaloon. Siellä hän ehti olla normaalin sopimusajan eli vuoden, jonka jälkeen tie vei Tarimaan Räikälän verotaloon. Räikälässä Vilhelm viihtyi useamman vuoden ja vasta 1871 hän hakeutui uuteen pestiin. Tällä kertaa paikka oli todella upea, sillä Sauvalan kartano oli muodostettu jo 1600-luvulla kylän talonpoikaistaloista. Vuodesta 1864 sen oli omistanut Danielsson -suku.
Vilhelm Eriksson tai Ville, kuten häntä aikalaiset kutsuivat, viihtyi mainiosti Sauvalassa. Myös isäntäväki oli häneen erittäin tyytyväinen ja vuodesta 1892 kartanoa isännöinyt Väinö Danielsson palkitsi renkinsä heti alkajaisiksi kultakellolla. Huhtikuussa 1902 oli Ville Eriksson ehtinyt olla saman työnantajan palveluksessa jo 30 vuotta ja valistunut Sauvolan omistaja päätti antaa hänelle komean kunnianosoituksen.
Villelle annettiin elinkautiseksi eläkkeeksi kaikki se vilja, mitä hän on palveluksessaankin saanut, lehmä, rahaa ja asunnoksi torppa, josta oli aikoinaan tehty kaksi päivää viikkoveroa.
Vaikka tuohon aikaan isäntien ja torppareiden välit olivat kiristymässä äärimmilleen, osoitti tämä yhteistyösuhde molemminpuolista kunnioitusta ja jalomielisyyttä. Mitään laillista pakkoahan ei Danielssonilla eleeseen olisi ollut. Torppariasetus, joka oikeutti torpparin lunastamaan maan itselleen, tuli voimaan vasta 1918.
Ville oli naimisissa Amalia Juhontyttären kanssa, jonka hän luultavasti tapasi ensimmäisen kerran Räikälässä ollessaan. Vihille he menivät joulukuun lopulla 1870. Amalia oli tullut Janakkalaan Varsinais-Suomen rannikolta, Sauvosta edellisen vuoden keväällä. Miksi sitten Amalia päätti lähteä Sauvosta Janakkalaan? Tähän on selkeä vastaus. Hän oli ollut Sauvossa pitäjän kappalaisen, Karl Heikelin piikana. Kun Heikel sai 1868 Janakkalan kirkkoherran viran, otti hän osan palvelusväestään mukaansa uuteen pappilaansa.
Rippikirjojen mukaan Amalia olisi syntynyt Sauvossa 25.5.1847, mutta kastettujen luettelosta en ole häntä onnistunut löytämään.
Hei, tuo Haaga on Hakoinen eli Hakoisten kartano. Sauvalan perusti Brunow-suku, joka hallitsi useita muitakin kartanoita Janakkalassa ja ympäristössä.
VastaaPoistaYleensä yhteiskunnalliset suhteet eivät oleet Janakkalassa kovin kireät. Torpatkin olivat alaltaan jopa 200 hehtaaria. Vuonna 1918 pitäjässä ei ollut keskinäisiä kahinoita vaikka alue oli suurten kartanoiden ominta.
OL
Mukava, ett... See moreä olet välillä eksynyt minunkin kotikonnuilleni. Muutama kommentti sallittaneen. Äijälä oli vanhastaan lampuotien asuma tila Viralassa, mutta tosiaan 1800-luvulla torpan asemassa. Maathan omisti Hakoisten kartano (ruotsiksi Haga - ei suomeksi).
VastaaPoistaSauvala oli tosiaan säterikartano 1600-luvulla, mutta menetti asemansa jo suuressa reduktiossa. Sittemmin se oli rustholli, jolla oli Mattilan tila augmenttinaan. Danielsson-suvusta ei oikein voi puhua. Rakennusmestari Isak Alfred Danielsson oli syntynyt Allhelgonassa Itä-Götanmaalla Daniel Larssonille ja Anna Greta Andersdotterille - eli Danielsson on patronyymi, josta muotoutui sukunimi, jonka kirjoitusasuksi vakiintui Danielson yhdellä s-kirjaimella. Isak Alfred oli nimismies Östbomin vävy, jota kautta Sauvala siirtyi Danielsoneille, eli se on ollut suvulla hiukan pitempään.
Villen juuria on enemmänkin Viralan suunnalla, mutta minkä torpan Ville Sauvalasta sai? Isoäitini isoisä oli noihin aikoihin Sauvalassa renkivoutina, joten varmasti on Villen tuntenut.
t. Sami Lehtonen