Rötger Olofssonin suvun vanhin tunnettu jäsen oli Olof Nilsson Pohjan pitäjästä, ”Olaff Nilesson aff Poya”, joka mainittiin nimeltä eräässä poikansa Rötgerin perintöriidassa 1400-luvun lopulla. Tämä onkin hänestä ainoa varma tieto. Olof Nilsson saattoi mahdollisesti olla sama kuin se Olof Diekn , jonka sanottiin myynneen maata Pohjan pitäjän Gumnäsista Naantalin luostarille; Rötger Olofsson sai 1490-luvulla maa-ta juuri Gumnäsista.
Asiakirjoista mahdollisesti löytyvien lisätietojen kohdistaminen henkilöön, josta ei tiedetä muuta kuin nimi ja kotipaikka, on vaikeaa. Esim. vuonna 1406 antoi Sauvon khra Jöns Pedersson veljenpojalleen Olof Nilssonille maata Tenholan Germundbystä, jonka hän oli ostanut vuonna 1382. Tämä Olof Nilsson sai 8.5.1412 Kalmarissa kuninkaalta rälssioikeuden 2/3 Germundbylle ja möi maan kaksi vuotta myöhemmin piispa Maunu Tavastille. Meidän Olof Nilssonia, Rötgerin isää, ajatellen olisi tämä voinut olla aivan selvä tapaus: oikea nimi, sopiva maantieteellinen sijainti jne. Mutta... ajankohta on väärä. Olof Nilssonin poika Rötger eli vielä v. 1498, joten isä-Olofin on täytynyt syntyä aivan viimeistään 1300/1400-lukujen vaihteessa; todennäköisemmin viimeistään 1410/1420-luvuilla. Hän ei siis ole voinut saada rälssioikeutta v. 1412, koska hän oli siihen aivan liian nuori, ellei peräti vielä syntymätön.
Edellä mainittujen (jotka ovat voineet olla yksi ja sama henkilö) lisäksi eli ja vaikutti Suomessa niihin aikoihin myös muutamia muitakin Olof Diekn –nimisiä henkilöitä, joita on kirjallisuudessa arveltu meidän Olof Nilssoniksi: Eräs Olof Diekn oli Viipurin linnapäällikön Karl Kristerssonin palveluksessa ainakin vuosina 1437 ja 1440. Vuonna 1472 oli Halikon laamannina eräs Olof Diekn, joka myös saattaisi olla oikea Olof. Tästä Halikon-merkinnästä kilpailee vahvempana kuitenkin kemiöläinen Olof Diekn (”Olof Diekn till Brännboda på Kimito”), joka eli samoihin aikoihin.
Kirjallisuudessa on myös esitetty teoria, että Olof Nilssonin isä olisi ollut Uudenmaan laamanni Nils Ingesson Diekn, Rötger Nilssonin äidinisän veli. Tämän puolesta puhuu se, että laamanni Nils Ingesson omisti maata Pohjan pitäjässä, kuten nähtävästi Olofkin. Sitä vastaan puhuu kuitenkin se, että ei löydy mitään asiakirjatietoa, joka kytkisi Olofin ja Nilsin mitenkään yhteen sekä se, että Olof olisi siinä tapauksessa avioitunut serkkunsa tyttären (...Hansdotter van Kampen) kanssa, joka siihen aikaan lienee ollut kielletty liitto.
Lopputulos on siis edelleen sama kuin jo alussa; ainoa varma tieto Olofin henkilöstä on siis että hänen patronyyminsä oli Nilsson ja että hän mahdollisesti oli kotoisin tai asui Pohjan pitäjässä.
Olof Nilsson vaimo oli kauppiaan tytär Hansdotter van Kampen (etunimeä ei valitettavasti löydy asiakirjoista), ja heillä oli poika Rötger Olofsson sekä (myös nimettömäksi jäävä) tytär, jonka puoliso oli vouti Mårten Jönsson.
jatkuu huomenna. . . . .
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Joulunaika tuo mukanaan monia rakkaita tapoja ja perinteitä, mutta oletko koskaan miettinyt, mistä nämä kaikki juontavat juurensa? Joulu on ...
-
Perhetausta Erland Andersson Lindelöf syntyi noin vuonna 1440. Hänen vanhempansa olivat Anders Henriksson Lindelöf (s. noin 1412 Abildgaard...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti