Karl Ervast syntyi marraskuun viimeisenä päivänä 1839 Soinin pitäjässä saarnaaja Karl Fredrik E:n ja Eufemia Törnuddin perheeseen. Isä Karl Fredrik oli saanut pappisvihkimyksen 1827 ja tullut Soiniin 1835. Sieltä perhe muutti Alaveteliin 1841 isän tultua pitäjän kappalaiseksi. Siellä hän myös kuoli 1854. Äiti Eufemian isä oli Temmeksen kappalaisena kuollut Matias Törnudd, kun taas hänen äitinsä Beata oli Kempeleen pitäjänapulaisen, Lars Samuel Keckmanin tytär. Näin Karl Ervastin voi sanoa syntyneen todelliseen pappisperheeseen.Hän opiskeli Vaasan kymnaasissa tullen ylioppilaaksi 1857. Neljän vuoden opiskelun jälkeen hänestä tuli filosofian kandidaatti ja edelleen maisteri 1864. Työuransa hän aloitti Vaasan lyseossa vt. opettajana 1861-1864. Takana oli nimittäin myös kasvatusopinkandidaatin tutkinto. Vuonna 1864 Ervast nimitettiin Kokkolan ylemmän alkeiskoulun uskonnon opettajaksi, missä tehtävässä hän oli seuraavat viisi vuotta. Yhden vuoden hän oli hoitanut lisäksi Vaasan lukion latinankielen lehtorin virkaa.
Vuosiksi 1869-70 ehti Ervast uskonnon, suomen, ja latinan tuntiopettajaksi Helsingin normaalilyseoon, kunnes tuli nimitetyksi Oulun lyseon uskonnon lehtoriksi sekä 1871-1874 sikäläisen tyttökoulun suomenkielen opettajaksi. Seuraavien parin vuosikymmenen aikana Karl Ervast opetti Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tämä ura huipentui rehtorin tehtävien hoitamiseen kevätkaudella 1882. Vuodesta 1892 lähtien hän oli Helsingin normaalilyseon uskonnon yliopettaja ja vararehtori.
Näiden virkojen ohella Ervast ehti hoitaa eräitä luottamustoimia ja kierrellä ulkomaillan tutkimassa uskonnon opetusta eri maissa.
Karl Ervast kirjoitti myös koko joukon teologisia kirjoja, kuten "Raamatun historia", Kristillinen uskonoppi" ja "Raamatun historian selityksiä". Merkittävin suuren yleisön kannalta lienee ollut hänen 1888 julkaisema "Suomalais-saksalainen sanakirja".
Luonteeltaan Ervastin kerrotaan olleen todellisen miesten miehen, lujan ja vankka. Tämä koski sekä hänen julkista elämäänsä että toimia koulunopettajana. Hän oli ankara ja vaativa pedagogi, joka kuitenkin sai oppilaansa innostumaan aiheesta kuin aiheesta. Niinpä teologiasta innostuneet oppilaat pitivätkin häntä kaikista vaikuttavimpina oman aikansa hahmona.
Karl Ervastin oli kaksi kertaa naimisissa. Vuonna 1872 hän solmi avioliiton Emilia Törnuddin kanssa, joka kuoli jo muutaman kuukauden päästä. Toiseksi puolisoksi tuli edellisen sisar, Josefina Törnudd vuonna 1874. Siskokset olivat lisäksi Karlin pikkuserkkuja, sillä heidän kaikkien isoisä oli Matias Törnudd.
Ervast kuoli Kalvolan pitäjässä omistamassaan Lepomäen huvilassa elokuun alussa 1902. Lesken lisäksi häntä jäivät lähinnä kaipaamaan kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Lesken kuolinilmoitukseen valitsema Raamatun teksti, heprealaiskirjeen 12. luku sisältää mm. seuraavan kohdan;
"Älä väheksy, poikani, Herran kuritusta, älä masennu, kun hän ojentaa sinua jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa."
Tämä kuvasikin oikein hyvin ankaran miehen maineessa ollutta Ervastia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti