Selma Borg - melkein unohdettu kulttuuripersoona

Suomalaisessa sukututkimuksessa on loppujen lopuksi unohdettu melko täydellisesti naisten huomattava merkitys yhteiskunnallemme. Erityisesti tämä koskee hieman vanhempia selvityksiä, mutta vielä nykyäänkin puhutaan mielellään suvuista nimenomaan mieskantaisina. Koska esivanhemmistamme tismalleen puolet edustavat vastakkaista sukupuolta, on mielestäni kohtuullista käsitellä heidän vaiheitaan yhtä suurella pieetillä kuin "vahvempaa" puoliskoa.

Yksi, lähes unohduksiin jäänyt, mutta erittäin kiinnostava hahmo 1800-luvun suomalaisessa naiskuvassa on kulttuuripersoona Selma Borg. Hän oli 1860-luvun alussa mukan
a "Ruotsalaisessa naiskvartetissa - Swedish Ladies' Quartet", joka kiersi vuosikymmenien ajan eri kokoonpanoilla Yhdysvaltoja. Selma Borg lähti vuonna 1864 heidän mukanaan Valtoihin ja päätti myös jäädä sinne.

Elantonsa Borg hankki aluksi kääntämällä sekä suomalaisten että ruotsalaisten kirjailijoiden teoksia englanniksi. Hän työskenteli myös opettajana ja muusikkona. Käännöstyössään hän sai apua kirjailija Marie Brownilta. Käännetyistä kirjailijoista voisin mainita Marie Sophie Schwartzin, jolta ilmestyivät Borgin ja Brownin yhteistyönä mm. teokset "Gerda - Arbetets barn" ja "Den rätta". Kirjat eivät aina menestyneet
odotetulla tavalla ja arkistoista löytyykin Borgin Schwartzille lähettämä kirje, jossa näitä vastoinkäymisiä analysoidaan. Samassa yhteydessä Selma Borg pyytää lähettämään erään ruotsalaisen, naisten oikeuksia käsittelevän kirjan. Näin 150 vuoden takaa piirtyy kuva itsenäisesti, valveutuneesta modernista naisesta, joka määrää oman elämänsä suunnan.

Kun Selma Borg tuli luentomatkalle Suomeen kesäkuussa 1875, jo hänen laivansa saapuminen oli tapaus, joka huomioitiin sanomalehdistössä. Hänen kerrottiin olevan jäsenenä "eräässä niistä nais-komiteoista, joita Amerikassa on pantu toimeen ja joiden tarkoitus on tehdä walmistuksia Yhdyswaltain satawuotista juhlaa warten, joka tulee wietettäväksi kesällä 1876 yhteydessä Filadelfian maailman-näyttelyn kanssa". Neiti Borgin matkan tarkoitus olikin luennoida nimenomaan tuosta maailmanäyttelystä ja saada suomalaiset osallistumaan siihen. Kuulijoilleen Selma kertoi myös naisen asemasta yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Viipurissa ja Helsingissä. Hän kävi myös Tukholman samalla matkalla. Kyseessä oli siis varsin laaja ja varmasti voimia kysyvä ponnistus tältä 37 -vuotiaalta tarmonpesältä.

Kuten edellä on jo mainittu, oli Selma Borg myös taitava muusikko. Hänen johti, ilman muodollista koulutusta, kuoroja ja jopa orkestereita. Materiaalina oli erityisesti suomalaisia kansanlauluja. Pääsääntöisesti es
itykset saivat kehuja, mutta olipa joukossa niitä, joiden mielestä näissä kansanlauluissa "sydän sai tilaa taidoilta". Ohjelmiston mieleenpainuvimmaksi esitykseksi jäi monessa konserttipaikassa laulu "Tuoll on mun kultani".

Eräs amerikansuomalainen oli ollut seuraamassa joulukuussa 1878 New Yorkissa pidettyä konserttia ja hän kuvailee sitä yksityiskirjeessään seuraavasti;

"Toissa tiistaina oli Selma Borgin konsertissa. Tämä oli mielestäni hyvin onnistunut, vaikka amerikkalaiset vähän moittivat hänen puhettaan, kun hän muka liian paljon kiitti suomalaisia kansanlauluja. Muuan nuori poika keikari vieressäni lausui, että "suomalaisissa kansanlauluissa oli muka liian paljon sydäntä ja liian vähän musiikkia", joka myös päivää jälkeen seisoi Herald Sanomassa. Programmi oli seuraava;

Esitelmä suomalaisista kansanlauluista, Selma Borgilta, jossa hän muun muassa mainitsi, ettei hän mistään operasta ollut kuullut niin kaunista laulua kuin "Tuol on mun kultani". Sitten sai hän lahjaksi eräältä herralta kallisarvoisen tahtipuikon, jonka jälkeen nousi itse lavalle ja johti orkesteria, joka soitti "Honkain
keskellä mökkini seisoo" ja vielä "Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu", "Tuoll on mun kultani", "Vaasan marssi" ja "suomalaisten marssi 30. vuotisesta sodasta", "ouverturi suomalaisesta operasta Kullervo", Filip van Schantzilta "Sjung sjung fogel i skog - jonka lauloi eräs ruotsalainen neit Carlsson" ja lopuksi "Porin marssi" ja "Maamme".

Tuhansittain suomalaisten kansanlaulujen vihkoja myytiin seuraavana päivänä Union Squarella Edvard Schubertin luona."


Oliko sitten sattumaa, että Selma Borgista kehkeytyi monipuolinen kulttuurilahjakkuus? Asiaa voi tarkastella hänen tutkimalla hänen lähisukuaan. Selma Josephina syntyi Kokkolassa vuonna 1838 porvari ja kauppias Fredrik Borgin ja hänen toisensa vaimonsa, Margareta Sofia Hedmanin nuorimpana lapsena. Fredrik oli ollut aiemmin naimisissa Maria Elisabet Forsenin kanssa, mutta tämä avioliitto oli päättynyt vaimon kuoltua lapsivuoteeseen loppukesästä 1828. Seuraavana vuonna tehty kosiomatka Pietarsaareen oli onnistunut ja niinpä Fredrik vietti häitään neiti Hedmanin kanssa lokakuun lopulla 1829.

Margareta Sofia oli syntynyt vuonna 1808 ja hänen vanhempansa olivat maalarimestari Gustaf Erik H. ja vaimonsa Greta Lisa Store. Margareta Sofiaa kahdeksan vuotta vanhempi veli Johan Gustaf Hedman tuli aikanaan tunnetuksi Lapin kirkkotaiteen mestarina. Johan Gustaf opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa taideakatemiassa ja sai Oulussa maalarimestarin oikeudet 1822. Hän maalasi tämän jälkeen alttaritauluja mm. Kuusamoon, Kajaaniin, Pudasjärvelle, Kuhmoo, Tervolaan, Himankaan, Ylitornio ja lukuisiin muihin Pohjois-Suomen seurakuntiin. Lisäksi Lounais-Suomessa ainakin Rymättylä sai mestari Hedmanin siveltimen jälkeä olevan alttaritaulun, joka nykyisin on varastoituna. Taiteensa lisäksi Johan Gustaf oli Oulun meritullin vahtimestarina 1822-1847 sekä piirustuksen opettajana Vaasassa 1847-1852.

Myös lasten isä Gustaf Erik oli siis maalarimestari. Poikansa tavoin hän oli opiskellut Tukholmassa. Muutamien alttaritaulujen lisäksi isä-Hedman antoi värit huonekaluilla. Hän oli myös Pietarsaaren kaupunginviskaalina useita vuosia.

Isänsä puolelta Selma Borg saattoi seurata patriarkaalista linjaansa aina vuoteen 1716, jolloin hänen isoisänsä isä, vänrikki Karl Borg syntyi Tobolskin kaupungissa Venäjällä. Avioiduttuaan Katarina Ruuthin kanssa hän asettui Pyhäjoelle, jossa syntyi Selman isoisä Karl. Tämä taasen oli naimisissa Margareta Wilanderin kanssa asui perheineen Kaustisilla ja Ylikannuksessa. Suvussa oli sekä virkamiehiä että pappisväkeä useammassa sukupolvessa. Fredrik Borg oli pohjustanut kauppiaan uraansa kirjoittamalla ylioppilaaksi vuonna 1804. Kokonaisuudessaan vänrikki Borgin jälkeläiset muodostivat laajan suvun, jolla oli yhteyksiä pitkin ja poikin oman aikansa sääty-yhteisöä. Luultavasti sukua voidaan pitää myös verrattain varakkaana, joka varmaan mahdollisti ainakin osan siitä työstä, mitä Selma Borg Suomen kulttuurielämän hyväksi teki reilut sata vuotta sitten. Olisi korkea aika, että hänen panoksensa tunnustettaisiin laajemmin.

Kommentit

  1. Kirjassa Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. (Suomen naisyhdistys 1896.) oli tiedot: "Borg, Selma Josefina s. 11.10.1838. Vanhemmat: kauppias Kokkolassa Fredrik Borg ja Margareta Sofia Hedman. Äiti oli halvattuna ennen tyttären syntymistä ja oli koko ikänsä sairaana. S. B. oli lapsena enonsa, merikapteeni Hedman’in luona Kokkolassa ja kasvoi tämän pojan kanssa pakottomassa vapaudessa. 1856 sai hän seurata erästä ruotsalaista naista, neiti Sofia Roos’ia, jonka sisarentyttären, Irene Franzén’in, nyk. tohtorinna Hornborg’in, kanssa hän oli tehnyt ystävyyden liiton, Tukholmaan, jossa hän ystävällisesti otettiin neiti R:n hienosti sivistyneeseen seurapiiriin. Taitavia musiikin ja kielten opettajia hankittiin, m. m. tirehtori Norman. 1857 lähetettiin S. B. ankaraan protestanttiseen kasvatuslaitokseen Lausannessa, josta hän palasi 1860, antaakseen Helsingissä musiikki- ja kielitunteja. S. B:n levoton, etsivä henki ei saanut tyydytystä tässä toimessa, jossa hän ei ollutkaan suosittu, ja seurasi sentähden erästä ystävää, neiti Constance Claësson’ia 1864 Ameriikkaan, johon tämä lähti mennäkseen naimisiin erään nuoruuden ystävän, Frank Hodgins’in, kanssa. S. B. oli jonkun aikaa kotiopettajana ystävänsä lapsipuolille, tuli siten opettajaksi erääseen kouluun Vinonassa Minnesotassa, ja muutti vihdoin Boston’iin. Siellä opetti hän eräässä koulussa, antoi yksityistunteja kielissä ja musiikissa, ja teki käännöstöitä suomalaisesta kirjallisuudesta englanninkieleen. M. m. käänsi hän viimeksimainitulle kielelle Z. Topelius’en teoksia. Omistaen myöskin hyvät puhujalahjat piti S. B. sarjan esitelmiä Suomesta, jonka ohella hän ilmaisi musikaalisia lahjojaan johtamalla erästä orkesteria, jolle hän oli sovittanut suomalaisia säveliä. Ameriikkalaiset aikalaiset vakuuttavat, että S. B. semmoisissa tilaisuuksissa vaikutti voimakkaasti yleisöön, jolle hän tulisella innolla kuvasi Suomea ja sen historiaa. Hänen uskonnollisia kysymyksiä miettivä, sisällistä selvyyttä alituisesti etsivä henkesä hivutti hänen terveyttänsä, joka viime vuosina ei ole ollut hyvä. Nyt hän tuskin enää toimittaa muuta kuin antaa kielitunteja. Asui 1880-luvulla Philadelphiassa ja nyt New Jerseyssä. "

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit