Professori Sahlberg

Satakunnan Eurassa syntyi vuoden 1779 alussa poikalapsi Porin jalkaväkirykmentissä palvelleele Isak Reinhold Sahlbergille ja hänen vaimolleen Lovisa Katarina Polvianderille. Nimekseen tämä pienokainen sai Carl Reinhold. Noin yhdentoista vuoden iässä poika lähetettiin Porin triviaalikouluun, mistä hän viitisen vuotta opiskeltuaan siirtyi Turkuun päästen ylioppilaaksi satakuntalaisesta osakunnasta 1795.

Nuorukainen luultavasti piti opiskelemisesta paljon, sillä jo seuraavana vuonna hän läpäisi pro exercitio -tutkinnon. Tällä selvitettiin opiskelijan kielitaitoa. Vuoden 1802 puoliväliin mennessä olivat Sahlbergin taidot karttuneet niin paljon, että hän pystyi julkaisemaan väitöskirjansa. Työteliäiden vuosien jälkeen, kesällä 1810, Sahlberg väitteli tohtoriksi. Tässä välissä hän oli myös tullut satakuntalaisen osakunnan kuraattoriksi, missä virassa hän oli vuoteen 1817 tullen lopulta kunniajäseneksi. Vuodet 1828-1841 Sahlberg oli sitten osakunnan inspehtorina.

Luottamustoimien lisäksi tarmokas miehemme työskentel Turun akatemian puutarha-apulaisena 1799–1800, luonnonhistorian dosenttina 1804, kasvitieteen vt. demonstraattorina 1805–06, lääketieteen apulaisena ja kasvitieteen demonstraattorina 1810, luonnonhistorian apulaisena ja museonhoitajana 1813 sekä luonnonhistorian ja talousopin vt. professorina 1816–17. Seuraavana vuonna hän sai vakinaisen professorin viran, jonka alaksi määriteltiin 1828 eläin- ja kasvitiede. Carl Reinhold Sahlberg erosi täysinpalvelleena 1841, vaikkakin jatkoi museon ja kasvitieteellisen puutarhan valvojana sekä konsistorin jäsenenä näihin laitoksiin liittyvissä asioissa.

Carl Reinhold toimi Turun yliopiston rehtorina vuosina 1824-25 ja lisäksi vararehtorina 1830-31. Vetäydyttyään eläkkeelle Sahlberg muutti Yläneen pitäjän Uusikartanoon. Hän oli vielä hyvissä voimissa rakentaen vähitelleen Pyhäjärven rantamaisemiin suuren puutarhan antaen tälle nimi "Huvitus". Tämä paikka tuli maankuuluksi runsaiden omena- ja kirsikkapuiden sekä "saksanmansikoidensa" takia.

Professorin Sahlberg oli vuodesta 1807 naimisissa Johanna Sofia Björkforsin kanssa, joka oli Turun kaupungin kassanhoitajana toimineen Zacharias B:n tytär. Pariskunnalla oli useita lapsia, joista poika Reinhold Ferdinand seurasi isänsä jälkiä luonnontieteiden saralla. Vaikka hän ei ehtinyt koskaan saada vakinaista professorin virkaa, toimi hän 1847 - 1849 viransijaisena eläin- ja kasvitieteellisessä tiedekunnassa. Yliopiston museonhoitaja hänestä oli tullut 1845, mutta tämä virka lakkautettiin 1852. Isänsä kuoltua 1860 jatkoi Reinhold Ferdinand tilanpitoa Yläneen Uudellakartanolla. Uudeltakartanolta saattoi ostaa hedelmien ja mansikoiden lisäksi "isoissa määrissä 96% itävää suomalaista rukiinsiementä".

Valitettavasti poika Sahlberg ei halunnut tai osannut paneutua riittävästi Huvituksen hedelmätarhan hoitamiseen, sillä valtionagronomi H. Gibsonin vuonna 1873 tekemässä tarkastuksessa paikan tila osoittautui hämmästyttävän huonoksi. Huvitusta oli aiemmin pidetty suoranaisena mallitilana maassamme, mutta Gibsonin sanojen mukaan mistään ei voinut löytää huonommassa kunnossa olevaa puutarhaa. Kauniit hedelmäpuut olivat kuivuneet pystyneet ja komeat kivikäytävät rehottivat ruohoa. Vain muutamia vuosia aiemmin oli hedelmien myynti ollut 1200 markasta pariin tuhanteen markkaan, mutta nyt Gibson arvioi niiden hinnaksi noin viisikymppiä. Hän piti suurena vahinkona Huvituksen päästämistä rappiolle.

Enimmällään tilalla oli ollut yli 1200 omenapuuta ja työväkeä jopa 30 henkeä kerrallaan. Hieman toistakymmentä vuotta Reinhold Ferdinand Sahlbergin kuoleman jälkeen ostivat herrat Bergroth ja Nylund Huvituksen valtion myöntämällä 40000 markan suuruisella lainalla perustaen sinne alkoholistiparantolan. Näin Sahlbergien vuodesta 1807 asti omistama Uusikartano pieneni reilulla 300 hehtaarilla.

Kommentit

  1. Huomautettakoon lisäksi, että Carl Reinhold Sahlberg omisti Kokemäellä isältään perimänsä Yli-Forsbyn tilan ja jollei hän olisi myynyt sitä isoäitini isoisälle ei nimeni olisi Kyläkoski. Ennen myyntiä tilalla asui Carlin äitipuoli Hedvig Mattsdotter Sundsvall. Carl vilahtaa Forsbyssä rippikirjassa 1803-1808.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit