Kanttori-urkuri Heermanin elämää

Silloisessa Euran kappelissa, myöhemmällä Tarvasjoella vaikutti noin 40 vuoden ajan lukkarina Juho Vihtori Heerman. Hän oli syntynyt heinäkuussa 1862 Karjalohjan Ilmoniemen kylässä pitäjänräätäli Johan Henrik Heermanin ja Mathilda Elvira Pihlstedtin perheen toiseksi vanhimpana lapsena. Tosin Juhon isosisko Ida Josefina oli menehtynyt vain parin kuukauden ikäisenä. Pitäjänräätälille tämä avio oli jo toinen, sillä hänen ensimmäinen liittonsa oli päätynyt vaimo Ulrika Sorrenin kuolemaan 1857. Mathilda Elvira oli leskimiehen naidessaan piikana Kiskon Toijan kylän Mommolan kartanossa, vaikka olikin syntynyt Karjalohjalla aviottomana lapsena.

Juho Vihtori oli kotoisin varsin vaatimattomista oloista. Toki kotitorpassa riitti vilskettä, sillä pitäjänräätäli Heermanilla oli kaksi kisälliä opissaan; serkukset August Fredrik Warelius ja Gustaf Adolf Rosendahl. Näin perheen vanhimman pojan ei tarvinnutkaan seurata isänsä polkuja, vaan hän saattoi lähteä täysin toiselle alalle.

Sen takia voimmekin lukea Nya Pressen -sanomalehdestä maaliskuun viimeisenä päivänä 1883 "lukkari- ja urkurioppilas Johan Viktor Heermanin tulleen valituksi Kiikan kappeliseurakunnan uudeksi lukkariksi". Niinpä Juho Vihtori, joka siis oli äidinkieleltään suomalainen, muutti Kiikan kylän Alakontin talon maille poikamiehenä. Siellä hän asusti ja palveli seurakuntaa aina vuoteen 1889, kunnes lopulta muutti nykyiselle Tarvasjoelle urkuriksi.

Uudessa kotipaikassaan hän viihtyi luultavasti erittäin hyvin. Vaimokseen hän löysi Lyydian, jonka kanssa hänellä oli mm. tytär Alli. Alli, sukunimeltään Koskiranta, opiskeli itsensä opettajaksi. Kun isä Juho Vihtori luopui 1929 toimestaan 40 vuoden työrupeaman jälkeen, tuli uudeksi kanttoriksi Aarne Lehtonen. Hän ehti palvella tarvasjokelaisia hieman vajaat 40 vuotta. Sota-aikana Aarnen puoliso Liisa joutui ottamaan vastuulleen myös kanttorin työt saaden korvaamatonta apua Alli Koskirannalta. Myös Allin sisar Helmi oli koulutoimen ihmisiä, sillä hänet valittiin pitäjän kansakoulun tyttöjen käsityön opettajaksi alkusyksystä 1909.

Aivan täysin ongelmitta ei Juho Vihtori Heermanin ura Tarvasjoella sujunut. Vuoden 1908 huhtikuussa kuntakokous teki päätöksen, jonka mukaan lukkari-urkuri Heermanin oli hoidettava ja kannettava saarnastuoliin kaikki kirkolliset kuulutukset ilman erillistä korvausta. Tämä ei sopinut Juho Vihtorille ja hän lähetti asiasta valituksen läänin kuvernöörille. Tämä palautti saman vuoden syksyllä valituksen takaisin Heermanille, koska asiassa oli vedottava tuomiokapituliin.

Heerman oli toki pätevänä miehenä itsekin kunnalliselämässä mukana ja niinpä hän oli Tarvasjoen ensimmäinen varsinainen sivutoiminen kunnankirjuri. Vuosi hänen tulonsa jälkeen oli Euran Simolan puustelliin avattu pitäjän ensimmäinen postiasema, jonka hoitajaksi Heerman sitten heti miten ryhtyi. Voi varmasti sanoa, että näiden kaikkien tehtävien takia jokainen tarvasjokelainen tunsi hänet.