Voutisuku Callia

Mahdollisesti Tyrvään Kallialan kylästä kotoisin ollutta satakuntalaista Callia-sukua voi hyvällä syyllä kutsua voutisuvuksi isolla V:llä, sillä suvun yhteensä 11:sta tunnetusta miehestä oli 6 vouteja (sekä 1 katselmuskirjuri ja 1 pappi).

Suvun vanhin tunnettu jäsen, Påvel Simonsson Callia, lienee ollut syntynyt n. 1580. Hän oli linnankirjuri Turussa ja Henrik Rehländerin vouti. Påvel omisti 1604 alkaen Huittisten Mommolan Färkkilän ratsutilan, jonka hän oli saanut vaihtokaupassa Anders tai Mårten Färickiltä. Påvel omisti myös Punkalaitumen Parrilan Iso-Parrilan. Hän eli vielä 22.8.1622, mutta mainittiin autuaaksi 11.2.1623.

Påvelin vaimo oli Margareta Sigfridsdotter Tacku, joka miehensä jälkeen omisti Färkkilän 1624-29 ja mainittiin henkikirjassa vielä 1646 Färkkilän kohdalla. Margareta avioitui uudellen, puolisona oli läänitysvouti Mårten Olsson Gråå (liitto oli myös Mårtenin toinen), joka omisti Huittisten Naatulan ratsutilan.

Margareta oli vanhaa Takku/Tacku-sukua. Huittisten Sammun Takun tai Takkulan talo muodosti Huittisten asutuksen sydämen ja oli koko suurpitäjän kantatalo (1700-luvulla pitivät Takut itse sukuaan 400 v. vanhana). Takun talo sijaitsi Sammunjoessa olevan Takkulan kosken rannalla, sen eteläpuolella oli Sammun kappeli. Vanhimmat tunnetut Takun talon asukkaat olivat Huittisissa lautamiehenä esiintyvä Laurentius Tacko vuodelta 1448 sekä eräs katselmusmies Oloff Tacko 1458. Suur-Huittisten maakirjassa v. 1546 mainittiin Sammun kylässä asuvan nimismies Tomas Knutsson Tacku, Margaretan todennäköinen isänisä. Tämän Tomaksen veli lienee ollut Huittisten kirkkoherra 1573 Matthias Canuti Tacku.

Huittisten nimismies vuodelta 1580 Sigfrid Tomasson Tacku lienee ollut Tomas Knutssonin poika (ja Margaretan isä). Tätä olettamusta tukee mm. se, että kirkkoherra Matthias Canuti Tacku kaivatti kalastusta edistääkseen Kokemäenjoen ja Kauvatsanjoen välille kanavan, »Papinojan», joka perattiin mm. v. 1750 ja nimismies Sigfrid Tackun pojalla, tilallinen Matts Sigfridsson Tackulla, joka mainitaan eri lähteissä v. 1626, oli myöskin osuus Kokemäenjoen kalastukseen. Sigfridin aikoihin omisti Takun talo (vuoden 1577 ns. hopeaveroluettelon mukaan) irtaimistoa mm. 122,5 luotia (n. 1,6 kg) hopeaa, 18 lehmää ja 35 hiehoa, 5 hevosta. Nämä olivat melkoisia määriä, sillä keskimääräisessä talonpoikaistaloudessa oli esim. vain hieman kuparia, mutta ei ollenkaan hopeaa, hevosia 0-2 kpl ja nautoja korkeintaan puolisen tusinaa.

Påvelilla ja Margaretalla oli lapset:

1. Valborg Påvelsdotter Callia, mainittiin olleen Ruotsissa rva Brita de la Gardien pal-veluksessa, haud. 1676, pso. ratsutilallinen ja vouti Christer Davidsson, Sammun Laurila.
2. Henrik Påvelsson Callia, kruununvouti, Mommolan Färkkilän ratsutila, haud. 1676, 1.pso. Brita Henriksdotter Juslenius, 2.pso. Margareta Godhe.
3. Margareta Påvelsdotter Callia, haud. Hämeenkyrö 1665, 1.pso. Anders Bertilsson, Hämeenkyrön Uskelan Käkelän ratsutilallinen, 2.pso. Jöran Henriksson.
4. Påvel Påvelsson Callia, läänitysvouti Loimijoella sekä Porin kreivikunnassa, ratsutilallinen Huittisten Kiviranta, pso. Margareta Ivarsdotter Friesensköld.
5. Brita Påvelsdotter Callia, eli Ulvilassa 1672, pso. Alexander Voltersson Moliis, kaupunginkirjuri Porissa.
6. Agnes Påvelsdotter Callia, pso. kappalainen (?) Simon Tomasson.


Påvel Påvelsson Callia syntyi ilmeisesti Huittisissa n. 1620. Hän oli marsalkka Gustaf Hornin läänitysvoutina Loimijoella 1640-luvulla ja Porin kreivikunnan vouti koko sen varsinaisen olemassaolon aikana 1651-79; vuodesta 1672 nimikkeellä inspehtori. Hän osti Huittisten Kivirannan ratsutilan 300:lla kuparitaalarilla tulevalta appeltaan. Påvelin vaimo oli Margareta Ivarsdotter Friesensköld. He avioituivat todennäköisesti 1654, tai mahdollisesti 1664, sillä vasta sinä vuonna Margareta kirjattiin henkikirjassa Kivirannassa asuvana.

Påvel mainittiin yhdessä veljensä Henrikin kanssa Huittisten kirkon koriste-esineitten suurlahjoittajana ("Henrich och Paulus Calja, Påfvels söner, Tackuske slägten" ).

Hovioikeuden asessori Nils Lietzen vaati Påvelilta 1672 monelta vuodelta esineitä, joita Påvel oli säilönnyt kirstuun Kivirannassa, mutta jättänyt tilittämättä. Kivirantaan lähetettiin kivalteri (gevaldiger, poliisimies) kirjeineen, mutta Påvelin vävy Johan Barck ajoi tämän sieltä pois "iskuilla ja lyönneillä".

Margareta haudattiin 10.12.1676, Påvel 11.10.1691. Heillä oli lapset:

1. Johan Påvelsson Callia, vouti Köyliössä, Kivirannan ratsutilallinen, k. 1699, pso. mahdoll. Maisa Mårtensdotter Kuningais.
2. Margareta Påvelsdotter Callia, k. 1691, pso. vouti Johan Nilsson Barck, ratsutilallinen Huittisten Naatula.
3. Jakob Påvelsson Callia, 1664 Huittinen - 1723 Huittinen, vouti, nimismies, kihlakunnantuomari, ratsutilallinen, pso. Maria Tomasson Tacku, liitto oli lapseton.
4. Karin Påvelsdotter Callia, k. 1717, pso. rumpali Jöns Persson Skarp.
5. Gabriel Påvelsson Callia, kast. 1667, kuoll. nuorena.
6. Anna Påvelsdotter Callia, 1668-1734, pso. Åke Mattson Brandt.
7. Agnes Påvelsdotter Callia, kast. 1670, kuoll. nuorena.
8. Nils Påvelssson Callia, kast. 1672, räätälinkisälli, k. 1734 naimattomana lehtolapsen isänä.

Viimeksi mainittu Nils mainitaan ensimmäisessä säilyneessä Huittisten rippikirjassa Kivirannan kohdalla, kts. kuva.


Kiitos RR!