Höyrylaivojen käyttöä Turun ja Tukholman väliseen, hyvin vilkkaaseen liikennöintiin pohdittiin jo vuonna 1819. Kuitenkin ensimmäinen höyrykäyttöinen alus ankkuroitui Turun satamaan vasta lokakuun lopulla 1836. Turun Höyrylaivayhtiön toinen alus, Furst Menschikoff oli laskettu vesille kesäkuun lopulla ja näin se sai kunnian aloittaa uuden aikakauden kahden tärkeän satamakaupungin välillä.Keväällä 1837 alkoi varsinainen linjaliikenne ja ensimmäisellä matkalla kerrotaan olleen 24 henkeä. Kilpailevaakin toimintaa aiottiin jo edellisenä vuonna, mutta lopulta uusi Solide -höyrylaiva aloitti yhteistyön Turun Höyrylaivayhtiön kanssa. Tämä alus tuli ensi kerran Turkuun kesäkuun alussa 1836 satamapaikkanaan Aurajoki Seurahuoneen alapuolella. Solide matkasi kerran viikossa suuntaansa siten, että lähtö Turusta oli aina tiistaisin. Tukholmaan asti laiva ehti torstaihin mennessä.
Paria vuotta myöhemmin, heinäkuussa 1839, ilmoitettiin Åbo Underrättelserin numerossa 55 Soliden saapuvan Turkuun kuluvan kuun 10. päivänä. Matkustajien joukossa tulisivat olemaan teologian lisensiaatti Schauman, raatimies Öhman, neiti Schalien, mamselli Beckmark, kulkukauppiaat Langen ja Såfström puolisoineen, rakennusmestari Lax, kaksi nuorta rouvaa, eräs torpparin leski, kisälli ja 13 muuta henkilöä.
Paluumatkalle Tukholmaan kaksi päivää myöhemmin olivat lähdössä ainakin kirjanpitäjä Richnau ja rouva Tallsten.
Näistä matkustavaisista itselleni tutuin on herra Lars Axel Lax, joka oli syntynyt vuonna 1816 Pohjan pitäjässä. Hän oli isänsä Andersin tavoin ruukkiyhtiön palveluksessa rakennusmestarin tittelillä. Tämä Tukholman reissu oli luultavasti Lars Axelin viimeinen ulkomaanmatka, sillä hän sairastui "parantumattomaan tautiin", joka syövytti miehen kasvot "aina luihin asti". Perimätiedon mukaan rakennusmestari Lax riisti hengen itseltään synkkämielisyyden tilassa vain 25 vuoden iässä.
Lars Axelin isoisän isä oli mylläri Abraham Lax Antskogin ruukilta. Abrahamilla oli ainakin kaksi poikaa, Anders ja Johan. Näistä jälkimmäinen työskenteli 1700-luvun lopulla Kiskon Orijärven kaivoksella, kun taas Andersista tuli rakennusmestari Antskogin ruukille. Andersin poika, isänsä täyskaima, oli myös rakennusmestari, joten Laxin suvussa oli kolme sukupolvea peräkkäin kehittämässä alueen ruukkiteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Orijärvelle muuttanut Johan Lax on eräs esivanhemmistani seitsemännessä polvessa. Luultavasti palaan tämän suvun parempaan esittelyyn jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti