Raakalaisuutta Teijolla elokuussa 1860

Teijon ruukin suutarina oli vuodesta 1860 lähtien ruotsalaissyntyinen Karl Asklöf, jonka puoliso Anna Lovisa Olofsdotter oli hänkin kotoisin entisestä emämaastamme. Pariskunnan lapsista Hilma Lovisa ja Karl Gustaf olivat ehtineet syntyä perheen ollessa vielä Ruotsissa ja Teijolla he saivat seuraa kahdesta pikkuveljestä. Hämmästyttävää kyllä, kaikilla pojilla oli sama etunimi; Karl Gustaf (1858), Karl Oskar (1862) ja Karl Leonard (1864). Tosin kaksin nuorinta "Kallea" ehtinyt koskaan nähdä isosiskoaan, sillä elokuisena päivänä vuonna 1860 tapahtui Teijolla yksi sen historian ikävimmistä tapauksista.

Tuona päivänä oli ruukin puuseppänä toimineen Ernst Reinhold Branderin poika Ernst Fredrik tullut pyytämään maitoa Asklöfin torpasta. Vaimo Anna Hilma Lovisa oli sanonut lypsävänsä lehmän ensin ja pyytänyt Ernstiä menemään metsään hakkaamaan hieman polttopuita tätä odotellessaan. Asklöfin tytär Hilma Lovisa lähti pojan mukaan poimiakseen marjoja.

Kun Ernst Fredrik aikanaan palasi metsästä, ei Hilma Lovisa enää ollut hänen mukanaan. Tyttären äidille poika kertoi tämän menneen naapurimökkiin marjojaan jakamaan. Odotettuaan aikansa lähti Anna Lovisa hakemaan lastaan naapurista, mutta siellä ei ollut kukaan nähnyt koko tyttöä. Nyt alkoikin yleinen etsintä lähimetsässä.

Noin 50 henkeä samosi metsän läpi, mutta pikkuinen Hilma Lovisa pysyi piilossa. Kun Branderin pojalta udeltiin tapahtumista hieman tarkemmin, väitti hän nähneensä kaksi sutta. Hän johdatti etsintäpartion sinne, missä nämä pedot olivat olleet. Sieltä löytyikin tyttösen toinen kenkä vesilammikosta. Ernst Fredrik arveli suden tai susien kätkeneen saaliinsa sammalien alle. Yhdestä kohtaa metsänpohjaa huomattiinkin sammaleen tulleen möyrityksi ja niiden alta löytyi Hilma Lovisa Asklöf kuolleena moniin haavoihin.

Branderin pojalta asiaa tiukattaessa väitti tämä kirveen terän irronneen varresta puita hakattaessa ja lentäneen sitten suoraan Hilma Lovisaa päin. Ernst Fredrik ei ollut uskaltanut viedä tyttöä kotiinsa se haavoitettuna, vaan oli päin vastoin lyönyt tätä vielä uudestaan kirveellään. Tämän jälkeen hän oli vetänyt iskuista kuolleen tytön maata pitkin sammalien alle. Tässä yhteydessä oli nahka osaksi irronnut vainajan kasvoista. Kirvestä tarkemmin tutkittaessa huomattiin sen olevan ja olleen aivan ehjän. Näin Ernst Fredrik Branderia ryhdyttiin epäilemään Hilma Lovisa Asklöfin murhasta.

Seuranneissa tutkinnoissa ja oikeusistunnoissa arveltiin, että pieni Hilma Lovisa olisi aikonut kertoa tiettyihin varkauksiin liittyvistä asioista vanhemmilleen. Ernst Fredrik oli kokenut itsensä uhatuksi, koska oli ilmeisesti sekaantunut niihin jollain tapaa ja tämän vuoksi hän olisi sitten tappanut viattoman tyttöparan.