Vaikka nimismiehet eli vallesmannit koettiin entisaikain yhteiskunnan pitäjän merkkihenkilöiksi, saattoivat he olla syntyperältään aivan tavallisia miehiä. Niinpä Pöytyän nimismieheksi vuoden 1859 lopulla nimitetyn Johan Jacob Örnbomin isä oli ollut suutarina Pietarsaaressa poikansa syntymän aikaan.Johan Jacob lähti kauas kotikonnuiltaan ja tapaammekin hänet Eurajoella vuonna 1838. Siellä vain 23 vuoden ikäinen nimismiehemme nai Rengon kappalaisen tyttären, Anna Carolina Grönroosin. Saman tien tuore aviopari muuttaa Porin Raumankylään, joka nykyisin tunnetaan Vähäraumana. Siellä perhe kasvoi parin vuoden välein, kunnes vuoteen 1852 mennessä oli syntynyt yhdeksän lasta.
Johan Jacob Öhrbom siirtyi Porista Piikkiöön ja Kaarinan eli Nummen pitäjien nimismieheksi.. Vuoden 1859 marraskuussa silloinen Turun läänin vt. maaherra määräsi Öhrbomin Pöytyän nimismieheksi.
Uudessa asemapaikassaan kokenut vallesmanni pisti niin sanotusti tuulemaan. Heti talvikäräjillä 1860 tuomittiin neljä "pahantekijää". Näistä kolmea myös rangaistiin heti miten istuttamalla heidät kirkon häpeäpenkkiin kahleissa, joita aikalaiset eivät ennen olleet nähneetkään. Öhrbom oli myös luvannut tuoda lisää rikollisia tällä tavalla rangaistaviksi.
Omat alaisensa nimismies pisti "aarnihautojen" eli laittomien viinapannujen etsijöiksi. Näitä löytyikin kevään 1860 aikana runsaasti. Eräästä vauraan puoleisen talon aitasta löytyi kaiken lisäksi "tonttu", joka ensi töikseen oli tarjonnut etsintäpartiolle viinaryyppyä. Mies oli ehtinyt laskea itselleen talon viinatynnyristä kolme kanisteria juomia, joita sitten ojenteli Öhrbomille ja tämän miehille.
Valitettavasti nimismies ei osoittautunut mukavaksi ryyppyseuraksi, vaan panetti miehen kaulaan "rautaisen kaulahuivin" ja "rautaiset polvisoljet nilkkoihin". Saman tien vanki lähetettiin Turun linnan vankilaan Öhrbomin toivotuksin "siellä saat ristiraitaisen hameen ja tröijyn ja saat linnassa laulaa monivuotisista töistäsi". Tätä kyseistä veijaria oli väijytty aitan kulmilla viiden päivän ajan ennen pidätystä.
Erään torpparin vaimo, jota sanottiin pahanilkiseksi, oli saanut käsiinsä jonkinlaisen yleisavaimen. Tämän kanssa nainen kävi varkaisssa useiden talojen aitoissa ennen kiinnijäämistään. Mutta Öhrbomin tarkkaavaisuuden ansiosta vaimo joutui satimeen.
Kun Johan Jacob kuoli Keuruulla syksyllä 1893, muisteltiin häntä ehkä kaikkien aikojen ankarimpana nimismiehenä. Toisaalta Öhrbomia pidettiin myös ehdottoman oikeudenmukaisena, joka ei nöyristellyt tai mielistellyt kenenkään edessä. Toisaalta hän ei sietänyt 1800-luvun puolivälin tiukkaa byrokraattisuutta ja pikkusieluisia virkamiehiä. Pöytyän aikojen jälkimainingeissa hän perusti lopulta oman asianajotoimiston päästäkseen itsensä herraksi.
Omille pojilleen hän pyrki antamaan parhaan mahdollisen kasvatuksen ja opin. Tässä Öhrbom onnistui erinomaisesti, sillä poika Herman Fredrikistä tuli matematiikan ja fysiikan lehtori Kuopion lyseoon, Edvardista apteekkari ja Julius Jakobista latinan lehtori Viipurin ruotsalaiseen lyseoon. Mainittakoon vielä, että Edvardin oma poika, Allan Edvard Theodor teki pitkän päivätyön Sääksmäen seurakunnassa saaden lopulta rovastin arvon hieman ennen kuolemaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti