Pikkutullintarkastaja Edhnerin perheestä

Olof Eriksson Edhner oli Turun pikkutullin tarkastaja 1690-luvun alussa. Sitä ennen hän ehkä asui Raumalla, jossa eräs Olof Edner mainittiin Rauman aksiisioikeuden tarkastajana 1681-82. Olofin puoliso oli assessorin tytär Margareta Lindeman.

Olofin kuoltua 1693 Margareta avioitui uudestaan Turun koulun konrehtori Aron Hoffrénin kanssa, mutta kuoli kuitenkin jo 1697. Olofilla oli lapset:

1. Katarina Edhner, pso. 1690-luvulla Mårten Florinus, myöhemmin pappismies ja lääninrovasti.
2. Erik Edhner, 1692-1762, raatimies, kaupunginkasööri ison vihan aikaan, valtiopäivämies 1726-27, ensimmäinen puoliso Anna Maria, toinen Maria Forstén.
3. Kaksi nimetöntä lasta.

Tytär Katarina sai ensimmäisen lapsensa Mårten Florinuksen kanssa noin 1699 eli Katarinan on täytynyt olla avioitunut vuoteen 1698 mennessä. Täten hän olisi syntynyt viimeistään vuoteen 1680 mennessä, siis niihin aikoihin, jolloin isä Olof ehkä asui Raumalla. Veli Erik oli yli 10 vuotta nuorempi ja nähtävästi syntynyt Turussa. Näin ollen on todennäköistä, että Margareta Lindeman ei ollutkaan Katarinan äiti, vaan Katarina oli jostain Olofin aikaisemmasta liitosta Raumalla.

Margareta Lindemanin vanhemmat olivat assessori Anders Lindeman ja pormestarin tytär Anna Piper. Anders Lindemanin vanhempien sanottiin olevan Ruotsin Skeningenin pormestari Olof Håkansson (n. 1590-1665) ja Margareta Eriksdotter Nordanwäder, k. 1635 (nimestä päätellen porvarisukua).

Anna Piperin sukujuuret vievät Viipuriin ja Kannakselle päin. Annan isä Henrik Piper, 1618-78, oli Nevanlinnan (silloinen nuori kaupunki suurin piirtein nykyisen Pietarin paikalla) pormestari ja isän isä Berendt Piper, k. 1633 tai 1635, Lübeckistä Viipuriin tullut kauppias, myöhemmin Viipurin pormestari. Berendtin vaimo oli Maria Stråhlman, Viipurin porvarin Henrik Stråhlmanin (main. 1573-92) ja piispantyttären Anna Juustenin tytär.

Pipereistä tuli myöhemmin Ruotsin korkea-aatelia. Anna Piperin äiti oli rälssisukuinen Katarina Johansdotter Andeflygt (myös Antenflycht; sana tarkoittaa "sorsanlentoa"; suvun vaakunassa olikin lentävä lintu), äidinisä Viipurin muonitusmestari Johan Gregersson, k. 1632, puoliso Anna Larsdotter, sekä äidinisänisä ratsumies Gregorius Eriksson, joka omisti tilan Pyhtäällä ja varusti lisäksi kahden Hollolan tilan puolesta. Gregorius oli ollut paljon sotimassa, koska hän sen perusteella sai verohuojennusta 1594; hän kuoli noin 1630 ja tuli haudatuksi Pyhtään kirkkoon (Gregoriuksen poika Karl Gregersson aateloitiin 1644 nimellä Andeflygt, Ruotsin ritarihuone no. 312).

Kuvassa Erik Edhnerin kuolinmerkintä Turun ruotsalaisen seurakunnan haudattujen luettelossa v. 1762

Kiitos RR!