Kiskon Hongiston kylän yhtenä torpparina oli 1790-luvulta alkaen pitäjän entinen nimismies, Israel Lundborg. Yhdessä Jylyn kylän Finnarin torpasta kotoisin olleen vaimonsa, Maija Greta Ståhlin kanssa heillä oli kuusi lasta.
Heistä esikoisena syntyi tytär Helena Christina. Hän lähti parikymppisenä kodistaan piiaksi eri puolilla Kiskoa ja naapuripitäjä Kiikalaa. Lopulta hän palasi kotimaisemiin asuen äitinsä kanssa Hongiston Kylänpään rustholliin kuuluneessa torpassa. Vuonna 1837 torppaan toi elämää Leenan aviottomana syntynyt poika August.
Seuraavina Israelin perheeseen syntyivät Gustaf ja Johanna. Tytär Johannan tie vei 1816 Tieksmäen kylän toiseen rustholliin piiaksi, mistä hän neljän vuoden palveluksen jälkeen muutti Jylyn Finnarille. Ehkä jotkin jälkimaailmalle tuntemattomaksi jäävät ystävyyssuhteet olivat tämän takana, Johannan äitihän oli kotoisin Finnarin Haukian torpasta. Johanna muutti 1822 Vihtiin ja samana vuonna velipoika Gustaf oli varttunut niin paljon, että hänestä tuli renkimies Finnarille.
Gustaf Lundborg oli renkinä Finnarilla muutaman vuoden, kunnes vuoden viimeisenä päivänä 1826 meni naimisiin Karjalohjan Puujärvellä asuneen torpparin tyttären, Liisa Nikleenin kanssa. Häitä vietettiin tietysti morsiamen kotipitäjässä. Pariskunta asui ensin Kiskossa, missä Gustaf työskenteli mm. Orijärven kaivoksilla. Lopulta hänestä tuli appensa jälkeen torppari Puujärvelle Niemistölle, Frääsän talon maille.
Israelin ja Maija Gretan neljästä pojasta vuonn 1811 syntynyt Israel työskenteli renkinä mm. Honkapyölin kylässä. Häntä nelisen vuotta vanhempi Adolf taasen jatkoi isänsä jalanjäljissä Hongiston torpparina. Puoliso Lisa Qvistin vanhemmat olivat Kavaston puustellin lampuoti Hans Q. ja vaimonsa Stina Eriksdotter.
Toinen tyttäristä, Justina, sai miehekseen Helsingistä Salon Moision kylän Meritaloon vuonna 1842 rengiksi muuttaneen Gustaf Wilhelm Lindenin. Gustaf ja Justina asuivat perheineen Meritalossa nelisen vuotta, kunnes muuttivat Salon kauppalaan. Siellä perheen isä harjoitti kalastajan ammattia. Tätä kautta kesti yli kymmenen vuotta, mutta lopulta Lindenit asettuivat Nokan talon Mäkilään torppareiksi.
Kotitorppaan jääneen Adolf Lundborgin ja puoliso Stina Qvistin perheeseen syntyi neljä lasta vuosien 1829-1839 välillä. Valitettavasti ainakin kaksi nuorinta menehtyi lapsuusiässä. Perheen toiseksi vanhin lapsi, Johan Adolf, katoaa jäljettömiin tämän kirjoittajalta kotoa muuton yhteydessä.
Sen sijaan Adolfin ja Stina esikoispoika, Karl Gustaf Lundborg, sukelsi yllättäen esiin Angelniemen rippikirjoista. Hän ilmestyy Båtsholmin kylään rengiksi 1850-luvulla ja seuraavien vuosien aikana hän asuu lisäksi Peksalassa sekä lopulta Topjoen Norrbyssä torpparina. Karl Gustaf oli mennyt naimisiin jo 1849 halikkolaisen renkivoudin tyttären, Eva Stina Lindroosin kanssa. Tässäkin perheessä oli kuusi lasta.
Karl Gustaf Lundborg muutti pienessä Angelniemen pitäjässä jossain vaiheessa Ahtmaalle, missä hänet mainitaan kauppiaana. Samassa taloudessa asui myöhemmin Karlin ja Eva Stinan poika Karl August vaimonsa Fredrika Matiskaisen kanssa. Tämä oli kotoisin peräti Pieksämäeltä saakka. Karl Augustin siskon, Erika Kustavan mies oli hänkin hieman kauempaa. Renkinä Topjoen kartanossa ja myöhemmin torpparina Peksalossa olleen Johan Gustaf Lindgrenin isä oli porilainen merimies.
Perheen sisaruksista vuonna 1863 syntynyt Olga Maria koki kovia. Kesän lopulla 1887 hän synnytti aviottoman lapsen ja menehtyi parin viikon kuluttua lapsivuoteeseen. Tässä vaiheessa isä Karl Gustafia nimitetään entiseksi tilanvuokraajaksi. Ahtmaan kylä toisena nimenä on ollut aikoinaan Kaxunge. Isä Karl Gustaf onnistui eräällä Turun matkallaan juopottelemaan ja elämöimään niin voimakkaasti, että paikallinen virkavalta kärräsi hänet toipumaan poliisikamarin pahnoilla. Tästä Angelniemen kirkkoherra teki luonnollisesti asianmukaiset merkinnät rippikirjaan.
Tämä Lundborg -sukuhaaran juuri on Kiskon Leilän kylässä 1600-luvun alkupuolella vaikuttanut rusthollari Casper von Lund, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1634. Sukunimi kulkeutui Israel Lundborgille ja hänen jälkeläisilleen Casper von Lundin pojanpojan tyttären, Marian kautta. Jälkeläistaulusto löytyy kotisivuiltani.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti