Saunassa

Suomalaisten Amerikan siirtolaisten tärkein rakennus oli tietysti sauna. Saunaa pidettiin yleisesti nimenomaan "suomalaisuuden merkkinä".

Rakentaminen aloitettiin keräämällä tontilla kaikki järeät kivet. Nämä aseteltiin keoksi, jonka keskeltä oli maata kaivettu riittävästi pois. Ympärille kyhättiin sopivan kokoinen rakennus eli itse saunamökki. Alemmassa kuvassa on Minnesotan Floodwoodiin aikoinaan tehty suomalainen "bathhouse".

Kun kaikki oli valmista, aloitettiin saunan lämmitys. Puita poltettiin niin kauan, että koko kivinen kiuas oli tullut kuumaksi. Kun tuli oli varmasti sammunut, kerättiin kekäleet ja tämän jälkeen kiville kaadettiin muutamia ämpärillisiä vettä. Joku saattoi tehdä pienen reiän kattoon savun ja turhien höyryjen ulospäästämistä varten. Yleensä rakenteiden pienet raot katossa ja seinissä riittivät ilmanvaihtoon. Lämmitys ja löylynheitto vaiheessa naapureissa usein luultiin saunan olevan tulessa. Hyvin pian muista maista tulleet siirtolaiset oppivat huomaamaan, ettei tilanne ollut lainkaan hälyttävä. Sauna osattiin lämmittää turvallisesti, vaikka liiallinen kuumuus saattoi aiheuttaa tulipalon ja liian aikainen löylyynmeno häkämyrkytyksen.

Saunan sisälle asetettiin muutamia penkkejä eri korkeuksille, jotta jokainen saunoja löytäisi itseään miellyttävän paikan. Löylytellessä suomalaiset vihtoivat itseään koivusta tai haavasta tehdyillä oksakimpuilla. Olosuhteista riippuen 10-20 minuutin kuluttua kylpijä siirtyi erilliseen huonetilaan, missä hän kaatoi päällensä kylmää vettä. Tämän jälkeen kylpijä kuivatteli ja lähti juoksujalkaa pukeutumaan taloonsa. Talvella saattoivat riuskemmat saunojat kieriä lumessa ennen pukeutumista.

Kaikki pitivät merkittävänä saunan vaikutusta suomalaisten hyvään terveyteen. Kivut ja vaivat unohtuivat löylyissä. Lapset taasen karaistuvat kestämään ankariakin olosuhteita. Saunaan luotettiin elämän joka tilanteissa ja siellä yleensä synnytettiin. Lapsikuolleisuus suomalaisten parissa oli suurta, mutta toisaalta kansa karaistui - vain vahvimmat ja terveimmät jäivät henkiin. Jos vain saunojen ilmanvaihto olisi parempi, olisivat suomalaiset kokonaisuudessaan maailman tervein kansa. Niinpä nykyaikaisia terveysperiaatteita noudattavat suomalaissiirtolaiset ovat hyvin harvoin sairaita.


Suurin piirtein tuohon tapaan kuvaili Eugene van Cleef käsityksiään suomalaisista Amerikan siirtolaisista teoksessaan "The Finn in America" vuonna 1918. Hieman erilaisen käsityksen saunasta saa tästä saksalaisesta lyhytfilmistä parin vuoden takaa.