Ship ohoy!

Halikon Åminnen kartanon Rienun torpassa kuoli 1782 vanha torppari ja entinen laivanrakennusmestari Erik Abramsson. Hän oli syntynyt 13.4.1710 jossain Åminnen torpassa Abram Bertilssonin ja Maria Jöransdotterin perheeseen. Erikin taustasta ei itselläni ole tämän tarkempaa tietoa.

Viimeistään vuodesta 1741 lähtien Erik Abramsson mainitaan Åminnen eli Joensuun kartanon vakinaisena laivanrakennusmestarina. Esimerkkinä hänen työstään käy vuonna 1757 aloitettu rakennusprojekti. Tuolloin mestarimme johdolla hankkivat laivamiehet sekä kartanosta erikseen määrätyt henkilöt Joensuun ja muiden talojen metsistä yhteensä 400 kaaripuuta. Maksuksi näistä puista annettiin yhteensä 25,16 silloista rahaa.

Tämän lisäksi tarvittiin 50 kappaletta suuria puita, joista halkaisemalla tehtiin lankkuja. Näistä lankuista tehtiin laivan runko. Hinnaksi tälle määrälle tuli hieman yli 37 silloista rahayksikköä. Kölin hinta oli reilut 14 ja mastopuu Kierlan Mänkärin talon metsästä noin 12. Muihin tarpeisiin käytettiin vielä 36 kappaletta runkoja, yhteishinnaltaan 27 rahaa.

Seuraavan vuoden maaliskuussa käytiin ostoksilla Turun kaupungissa, jossa nahkuri Richter myi laivanrakentajille seitsemän tynnyriä naudankarvoja 35 rahalla. Summana kaikesta edellä mainitusta oli 151,16 rahaa. Joensuun kartanon sepältä tilattiin rautaosat; 700 kuuden tuuman, 11 yhdentoista tuuman, 10 kahdentoista tuuman, kolme kuudentoista tuuman, kolmesataa 26 tuuman naulaa sekä vielä lehteri ja muita nauloja 600 kappaletta. Tukholmasta haettiin köyttä, purjelankaa, hurstia, lippukangasta ja pohjalaista tervaa.

Itse rakennustyö tapahtui Fulkkilan rannassa Halikonlahdella. Työ alkoi 20.10.1757 ja se saatiin päätökseen 15.12.1757. Tässä ajassa tehtiin valmiiksi itse runko. Mestari Erik Abramssonilla oli apunaan yhdeksän miestä, joista osa oli Joensuun kartanon laivamiehiä. Päivätöitä kirjattiin ylös 245 kappaletta.

Palkkaa miehet saivat rahana ja elintarvikkeina. Laivamiehet ansaitsivat rungon hakkauksesta noin 80 rahaa viiden kuukauden ajalta minkä lisäksi tuli 12 vaskitaalaria kuukaudelta yhteensä 360 rahaa. Purjekangasta oli mennyt kuusi vuotta aiemmin eli 1751 tehtyyn laivaan 166 kyynärää hurstia ja 24 kyynärää sarkaa. Viereisen Viurilan kartanon laivan kerrotaan 1740-luvulla olleen 11 syltä pitkä köliä myöten laskettuna.

Eräiden tutkijoiden mukaan nämä laivat olisivat olleet kannettomia, mutta toisaalta laivoissa kuljetettiin mm. suolaa ja jauhoja. Näin ollen voidaan ajatella ainakin osassa olleen kansirakennelmia. Jo 1600-luvun lopulla Halikossa liikennöineessä laivassa oli ainakin kajuutta ja makuutiloja miehistölle. Purjeita olivat ainakin iso- ja keulapurje. Muina varusteina laivoissa oli kompassi, ankkuri, varppi ja köysiä. Edelleen 1600-luvun toisella puoliskolla matkassa on ollut mukana myös soutuvene. Ensimmäiset tiedot halikkolaisesta laivanrakennuksesta ovat vuodelta 1576. Tuolloin eräs Tuomas Niilonpoika sai valtuutuksen laivatehtaan päämieheksi Halikossa.