Fredrik Sebastian Juselius - kerrassaan paha mies

Karkun pitäjän nimismiehen poikana vuonna 1816 syntynyt Fredrik Sebastin Juselius oli työskenteli 1830-luvun lopulla Turun kaupungissa maakanslian konttoristina. Fredrikin veljistä August Gabrielista tuli lopulta Karunan kappalainen, Karl Fredrikistä porilainen kauppias ja Bror Johanista Karkun Rikaisten kylän Ryömän talon lampuoti.

Sisarista Karolina Vilhelmina oli naimisissa porilaisen kauppiaan, Mats Sjömanin kanssa. Näistä sisaruksia voidaan erikseen nostaa esiin Karl Fredrik. Hänen pojantyttärensä oli varhaisella iällä menehtynyt Sigrid Maria Juselius, jonka muistolle isä Fritz Arthur rakennutti tytön nimeä kantaneen hautakappelin Porin kaupungin hautausmaalle.

Fredrik Sebastian Juseliukseen palataksemme, löydämme hänet vuoden 1839 ensimmäisenä päivänä Turun tuomiokirkosta, missä hänet vihittiin laivuri Mellbomin tyttären, Ulrika Vilhelminan kanssa. Parin seuraavan vuoden aikana pariskunnalle syntyivät lapset Fredrik Vilhelm "Ville" ja Augusta Matilda. Turusta pariskunta joutui lähtemään Härkätietä pitkin Marttilan pitäjään, mihin Fredrik Sebastian oli määrätty nimismiehen toimeen.

Tässä työssään hän ei todellakaan saanut tavallisen kansan jakamatonta kiitosta. Marttilalaisen kansanperinteen tallentajana pitkän päivätyön tehnyt opettaja Ansas kuvaili pienessä kirjasessaan "Historiallisia tietoja Marttilasta" Purhalan kylän Raukkalassa asuneen nimismies Juseliuksen elämää seuraavaan tapaan;

Iso-Jussi oli paha mies sanan jyrkimmässä merkityksessä. Heilutti varsinkin maantien syyneissä piiskaansa ja kasakanpamppuaan. Ei saanut kiitosta keltään. Paha juoppo oli hän kaiken lisäksi. Hänellä oli poika Ville, jota kansa kutsui junkkariksi ja joka oli sekä näöltään että kuuloltaan vajavainen. Itsellään oli Juseliuksella kuskinaan ja palvelijanaan Akiva-niminen kasakka, joka mukana varsinkin silloin, kun mentiin "laukkumiehiä" takaa-ajamaan.

Jahtivouti Berg ynnä Uotilan isäntä Juha olivat apumiehinä. Nimismies ja jahtivouti menivät sisälle ja Uotilan Juhan asettui oven taaksen, etteivät ahdistetut pääsisi karkuun. Kun Erkki-nimistä ruvettiin panemaan köysiin, löi Vaseli-niminen Juseliusta puulla päähän niin, että siihen jäi ainaiseksi pitkä, kauas hiuksiin ulottuva valkoinen arpi. Berg sai myös lyönnin otsaansa. Lopputuloksena oli, että laukkuryssät pääsivät tavaroineen ikkunan kautta karkuun.

Vuonna 1862 Fredrik Sebastian Juselius määrättiin Taivassaloon ja loppuelämänsä hän asui suuressa köyhyydessä Turun kaupungissa. Kun marttilalaiset isännät näkivät Juseliusta Turussa, oli tämä pyytänyt heiltä rahaa lainaksi. Hänellä oli kertoman mukaan tuohon aikaan pitkä, haalistuneen sininen palttoo yllään. Juseliuksen vaimon kerrotaan olleen juopottelevan. Sen takia nimismies piti vaimoa alati mukanaan, silloinkin, kun oli jakamassa oikeuden pöytäkirjoja pitäjäläisille.

Kansantarinan arvio Juseliuksen köyhyydestä on varmasti oikea. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1869 kihlakunnanoikeudessa nimittäin käsiteltiin entisen nimismiehen, Fredrik Sebastian Juseliuksen anomusta luovuttaa koko omaisuutensa "welkojainsa tyydyttämiseksi". Tähän suostuttiin ja kihlakunnanoikeus pyysi kaikki tunnettujan tuntemattomia velkojia ilmoittautumaan heinäkuun toisena päivänä 1869 pidettävillä välikäräjillä Viiaisten yksinäisessä rusthollissa Vehmaan pitäjässä.

Poika Ville Juseliuksen kohdalla ei omena pudonnut kauas puusta. Vuoden 1885 kevättalvella Rymättylän Montolan "päivätalon" (täysihoitola) isäntä Anders Johanpoika joutui kuuluttamaan sanomalehdissä teille tietymättömille kadonnutta, laskunsa maksamatta jättänyttä nuorempaa Juseliusta. Isäntä Anders uhkasi ilmoituksessa menettävänsä päivätaloon jättämänsä "kapineet" ellei suostuisi tulemaan takaisin selvittämään maksujaan.

Nimismies Juselius kuoli turussa 25. päivä elokuuta 1878 ja hänen leskensä Ulrika Vilhelmina Mellbom 4. päivä helmikuuta 1892. Pariskunnan lapset olivat jo kuolleet, koska leski Mellbomin kuolinilmoituksessa kaipaamaan jäivät vain hänen kaksi sisarustaan sekä joukko muita läheisiä.

Kommentit

Suositut tekstit