Lohjalta 1895

Helmikuussa 1895 kävi eräs lehtitoimittaja kiertomatkalla Länsi-Uusimaalla ja raportoi porvoolaisessa Uusimaa -sanomalehdessä seuraavaa;

Kesämatkailija, jos polkusi milloinkaan osuu tänne etelän maille, niin poikkee Lohjalle, näkemään sen kuuluisaa kauneutta, sen merkillisyyksiä. Asemalta ei ole kuin joku kolme kilometriä kirkolle ja kirkonkylä on kuin pieni kaupunki. Siinä reservikasarmit, koulut, piirilääkärit, apteekit, kauppiaat, käsityöläiset, kaikki yhdessä rytäkässä, aivan kuin kaupungissa.

Pienen kentän syrjässä seisoo Lohjan vanha kivikirkko, sisältä keskiajan maalauksia täynnä, jotka käsittelevät melkein kaikki Uuden Testamentin tapahtumat, vieläpä lisäksi joukon tuntemattomia pyhimystarujakin. Kirkonkylän eli Lohjannummen, kuten sitä joka päiväisessä puheessa tavataan sanoa, taitse kulkee Lohjan selkä, siellä reservipoikain pölyinen kenttä.

Astelet tuota kenttää pitkin etelään päin, niin joudut kanervikkokankaalle, jota sanotaan "Neitsytlinnaksi". Kaunis on siitä näköala Lohjanjärven ylitse. Salmet, jotka ilta-auringon valossa kiemurtelevat kuin hopeakäärmeet, saaret, huvilat - kaikki on taiteellisen kaunista. Neitsytlinnan tienoille on ollut hommaa perustaa sanatoria. Siellä, jos missään, keuhkotautiset saisivat hengittää kuivaa, tervettä ilmaan. Asutus ei ole täällä sellaista kuin pohjoisella Uudellamaalla, täällä on yksi rustholli yhden niemen nenässä, toinen toisen poukaman rannalla.

Ja kaikilla niin kauniit ympäristöt, noon kadehdittavan kauniit. Tämän kirjoittaja on hurmautuneena jäänyt seisomaan paikalleen, kun ruman korpimetsän takaa äkkiä on vilahtanut esiin kotoisen lahdelman pinta, siinä syvälle pistäyvä niemi, niemellä uljas, kaksikerroksinen talonpojan rakennus. Suomalainen ja ruotsalainen kansallisuus muodostavat täällä maantieteellisessä suhteessa jyrkän rintaman toisiaan vastaan, täällä on raja, jossa suomalainen kansallisuus loppuu ja josta ruotsalainen alkaa. Pitäjän eteläpuoli on ruotsalaista, mutta suomalaiset ovat enemmistönä. Sopu silti erinomaisen hyvä.

Ei ole milloinkaan kuulunut eteläpään miehen suusta, että enemmistö harjoittaisi minkäänlaista sortoa vähemmistöä kohtaan - joka olisi eräällä taholla huomioon otettava ilmiö. Ainoa arka kohta on kirkon lähellä sijaitseva ja ruotsalaisen kansakoulun ystävien kannattama kansakoulu, johon oppilaita haalitaan vähä sieltä, vähä täältä ja jonka oppilasjoukosta löytyisi tuskin ainoatakaan ummikkoa. Pitäjän eteläpäätä mainitessani muistuu mieleeni Kirkniemen historiallinen kartano (Gerknäs), jossa mm. on pyörinyt emäntänä Eerikin ja Kaarinan tytär, prinsessa Sigrid, mainion Åke Tottin äiti.

Kartanolla on oma ruotsalainen koulupiirinsä, mutta äskettäin on saatu suomalainenkin kansakoulu pitäjän eteläpäähän, Kyrstadiin. Koulu lienee ainoa alallaan, joka tunkeutuu niin syvälle ruotsalaisen asutuksen rintamaan. Suomalaiselle matkailijalle on Kyrkstadin tienoilta paras pyörtää ympäri, siilä etelämpänä on Mustijoki ja siellä voi joutua helposti tekemisiin erään kuuluisan paroonin kanssa, joka on olutmonopolin suosija, mutta luonnollisesti suomenkielen halveksija.

Ei ole terveellistä suunnata matkaa itäänkään päin, sillä silloin jouduttaisiin Siuntioon ja siis past. Mobergin (Karl Peter Moberg, Siuntion kirkkoherrana 1878-1906) alueelle! Mutta länteen ja pohjoiseen on väylä auki. Ensimainittu suunta vie Karjalohjalle ja Sammattiin, mutta viimeksi mainittu Vaanilan kneippiläiseen kylpylaitokseen.

Ei haittaisi muutama annos raikasta lähdewettä selkäluille. Lopuksi wielä sananen "ajan hengestä". Se ei ole niinkään mädäntynyt, kuin yleisesti ollaan taipuwaisia luulemaan. Sitä todistaa paraiten se seikka, että "Uusimaa" kaappasi täällä runsaat 100 tilaajaa. Mielihywällä tunnustaen, että "Uusimaa" on moneen kotiin, jossa ei ennen maailman riennoista ja pyrinnöistä tiedetty mitään, tuonut paljo iloa mukanaan ja poistanut monen silmistä entisen torkan, sanon: hywästi!

Kaswaos puoltajaksemme, warttuos etujemme, oikeuksiemme walwojaksi!

Absalon.

Tarinan kuvituksena näkymiä Karstun kylästä ja Paloniemestä - kuvat kirjasta E. Nervander : Lojo och dess Kyrka