Iisalmen kirkkoherran, rovasti Johan Lorenz Laguksen neljä vävyä muodostivat merkillisen seurueen. He kaikki olivat nimittäin mukana, kun 1800-luvun lopulla puuhattiin puhelinta seurakunnan asujaimille. Rovasti Lagus ei itse ehtinyt koskaan nähdä tätä tulevaisuuden ihmelaitetta, sillä hän kuoli vuonna 1881. Seuraavaksi kirkkoherraksi pitäjään tuli Juhani Aho isä, Theodor Brofeldt. Herra Brofeldt oli luonteeltaan perinteitä kunnioittava kansanmies eikä suostunut ottamaan pappilaansa edes sähkövaloa, puhelimesta puhumattakaan.
Laguksen vävyistä iältään vanhin oli Muuruvedellä 1834 syntynyt Henrik Johan Aminoff, joka oli aloittanut työuransa maanmittaus- ja metsäylihallituksessa kartanpiirtäjänä. Vuonna 1857 hänet nimitettiin ylimääräiseksi alimetsäherraksi ja kahta vuotta myöhemmin titteli vaihtui metsäkonduktööriksi. Tuolloin hän työskenteli tilapäisenä "metsäherrana" Kuopion läänin Tiilikassa.
Vuodesta 1865 Aminoff työskenteli vakituisena metsäherrana Iisalmen piirissä. Kollegiasihteerin arvon hän sai 1865 ja asesssorin 1897. Vihdoin 1899 Henrik Johan Aminoff erosi virastaan täysin palvelleena.
Työuransa lisäksi Aminoff sai hoitakseen monia luottamustoimia. Hän oli kuntakokouksen esimiehenä sekä kunnallislautakunnan varaesimiehenä Iisalmen pitäjässä vuosina 1883-1885. Aminoff oli perustamassa pitäjän ensimmäistä kansakoulua ollen myöhemmin sen johtokunnan puheenjohtajana yhtäjaksoisesti peräti 36 vuotta. Samoin hän oli mukana, kun Kuopion läänin maanviljelysseuraa perustettiin.
Henrik Johan Aminoff oli naimisissa Anna Maria Laguksen kanssa vuodesta 1868 lähtien asuen Ahmonsaaren valtionpuustellissa. Tämä tila löytyy Iisalmen maaseurakunnan rippikirjoissa Ulmalan kylän numero seitsemästä. Myös "herrojen perheessä" saattoi joskus tapahtua hyvin arkisia asioita, joista osoituksena oheinen lehtileike maaliskuulta 1898.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Muutama sata vuotta sitten rälssi- ja aatelissuvuilla oli tapana kehitellä mitä omituisimpia tarinoita sukujensa alkuperästä. Tämä saattoi t...
-
Perttelin Hähkänän kylän Uus-Arkkilan isäntänä oli 1820-luvun lopulta alkaen Gabriel Gabrielsson, joka sitten vuodesta 1833 lähtien mainit...
-
Suku Forumilla esitettiin kysymys koskien Suomusjärven Taipaleen kylän Falkin taloa. Eräs kaukainen serkkupoikani, ratsumestar Krister Thauv...
Olivatko Aminoffit Muuruvedellä maanviljeliöitä. Oliko paikka Nilsiän Västinniemen Kauniskangas.
VastaaPoistaT.Jaakko