Halikon Ruuhikoskella asui 1770-luvulta alkaen sotilas Henrik Stenin perhe. Vuonna 1754 syntynyt Henrik oli mennyt naimisiin lokakuussa 1773 Noukkilan kylän piian, Maria Mikontyttären kanssa. Sotilaselämä oli Marialle tuttua jo lapsuudesta, sillä hänen vanhempansa olivat Karvalan rakuuna Mikko Yrjönpoika ja vaimonsa Elina Juhontytär. Maria oli miestään vuoden verran nuorempi.
Ruuhikoskella Henrik ja Maria saivat peräti 11 lasta, joista esikoisena ja kuopuksena syntyivät kaksoset. Kummassakin tapauksessa toinen sisaruksista menehtyi hyvin pienenä. Lapsista voisi mainita ainakin räätälin töissä aloittaneen Aleksanterin, joka sitten pääsi Ruuhikosken Sepän talon isännäksi naituaan talon tyttären, Kreetan.
Myös Aleksanterin veli Juho pääsi samalla konstilla Ruuhikosken Simolan isännäksi. Hänen vaimonsa oli Simolan edellisen "bonden", Juho Juhonpojan tytär Maija Kreetta.
Veljesten isä, entinen sotilas ja torppari Henrik Sten menehtyi vesitautiin Ruuhikosken Vähäkosken torpassa loppukesällä 1815. Puoliso Maria eli torpassaan leskenä kuollen "vanhuuden heikkouteen" kesän 1832 alussa.
Vanhan sotilaan ja torpparin elämä ei tietysti ole ollut mitenkään helppoa. Vaikka Halikossa oli erittäin vauraita kartanoita, kuten Joensuu, Vuorentaka ja Viurila, olivat tavalliset talolliset huomattavasti köyhempiä. Torppareille jäi sitten vielä pienemmät muruset. Näin ollen ei ole ihme, että Henrik Sten yritti saada lisäelantoa hyvin kysenalaisin keinoin.
Joskus vuosien 1790-1791 aikana Sten oli nimittäin varastanut "Hänen Majesteettinsa kenttäkassasta" poletteja, jonka jälkeen hän oli yrittänyt myydä niitä. Tästä rikoksesta hän jäi armotta kiinni ja rangaistus oli julma. Kuninkaallinen hovioikeus langetti hänelle 1.7.1791 päivätyllä tuomiollaan 40 paria raippoja, minkä lisäksi Sten menetti maineensa. Syyskuun 18. päivänä 1791 Henrik Sten joutui sitten Kosken kappeliseurakunnassa sidotuksi häpeäpaaluun ja kruununnimismies Kristoffer Hansen antoi nuo mainitut 40 paria raipaniskuja.
Tämä rangaistus saattoi joskus käydä tuomitulle kohtalokkaaksi, mutta sotilas Sten oli vankkaa tekoa. Jo seuraavana vuonna syntyi Stenin lapsista Johan. Samalla kastettujen luettelossa isästä tulee entinen sotilas ja lopulta kahden nuorimman syntyessä vanha sotilas. Maineen menetys, kuten edellä on kerrottu, ei vaikuttanut hänen kahden poikansa ylenemiseen säätykierrossa.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Raippoja jaettiin vielä kauan sen jälkeenkin. Tampereella on Kaakinmaa niminen alue jossa kaakinpuu sijaitsi. Jossain vaiheessa 1800-luvulla se oli ainakin Heinätorilla Pyynikintorin liepeillä. Nuorisorikolliselle määrättiin yleensä vankeuden sijasta raippoja. Naiset saivat vitsoja. Raipat olivat kolme metriä pitkiä pajunvarsia joita oli liotettu suolavedessä niin että niistä tuli kivikovia. Niiden lukumäärä ilmoitettiin aina pareina sillä piiskuri otti kaksi raippaa sormiensa väliin. Jo ensimmäinen sivallus rikkoi ihon.
VastaaPoista