Teutarin kylät Lohjan ja Inkoon rajamailla olivat aikanaan selkeästi ruotsinkielisiä. Melko pian Teutarin pohjoispuolelta alkoi sitten suomenkielisen, lähinnä hämäläis- ja varsinaissuomalaisen asutuksen alue. Kylän länsipuolella levittyi Inkooseen ja Karjaaseen kuulunut ruotsinkielinen tienoo, jonka asutus lienee ollut suurelta osin peräisin Ruotsista.
Vähä-Teutarin kylän Vällin (ruots. Wällans) talon rusthollariksi tuli 1700-luvun lopulla Claes Tötterman, joka oli Iso-Teutarista lähtenyttä sukua. Osa tästä suvusta aateloitiin aikanaan nimellä Adlercreutz. Suvun vanhin tunnettu esi-isä on Erik Markusson, joka kuoli vuonna 1654. Hänen poikansa Thomas käytti sukunimenä Teuterström ja Tötterman -nimisten sanotaan olevan samaa sukua. Yhteinen linkki näiden kahden sukuhaaran välillä on hävinnyt historian hämäriin - jos se on ylipäätänsä olemassa.
Claes Tötterman oli syntynyt Vällin talossa tammikuussa 1765. Hänen isänpuoleinen sukunsa oli hallinnut taloa viimeistään vuodesta 1637 lähtien. Puolison Claes kävi hakemassa Tenholan Dahlin rusthollissa, missä Christina Ulrica Kjellin oli syntynyt vuoden 1782 lopulla. Christina Ulrican äiti oli Stina Johansdotter Tötterman ja isä tämän toinen puoliso, Henrik Kjellin. Kun Stina Johansdotter kuoli 1800-luvun alussa, meni Henrik Kjellin naimisiin Claesin kaksoissisaren, Helena Töttermanin kanssa.
Stina Johansdotterin oli kotoisin Inkoon Bilskogin Gripsin kestikievarinakin toimineesta talosta ja hänellä oli samoja esivanhempia Claesin sekä Helenan kanssa. Lähin yhteinen esi-isä oli Vällin isäntänä vuosina 1662-87 olut Claes Thomasson, jonka vaimo oli Margareta Johansdotter.
Christina Ulrika Kjellin sai Claes Töttermanin kanssa kolme yhteistä lasta, Gustavan, Marian ja Carl Enoch. Perilliset syntyivät vuosien 1805-1810 välisenä aikana, mutta jo kesäkuussa 1811 Claes menehtyi keuhkotautiin. Kolmen pienen lapsen äitinä Christina Ulrikalle tuli varmasti kiire etsiä perheelle uusi elättäjä. Tämä löytyi eteläisestä Inkoosta, Finnbölestä kylästä. Skräddarsin talossa 1781 syntynyt Jacob Finnberg meni naimisiin leskivaimo Kjellinin kanssa ja otti samalla Vällin talon hallintaansa.
Tästä avioliitosta syntyi viisi lasta, Lena Ulrika, Eva Lovisa, Claes Jacob, Erica Charlotta ja Carl Emanuel. Heistä Lena ja Eva avioituivat Karjaalle sekä Snappertunaan. Claes Jacob mainitaan laivurina kotitalossaan ennen varhaista kuolemaansa, kun taas pikkuveli Carl Emanuelista tulee Vällin uusi isäntä.
Paljon ennen näitä tapahtumia Christina Ulrika Kjellinin perheessä koettiin lähes pahin kuviteltavissa oleva tapahtuma. Huhtikuun yhdeksäntenä päivänä 1822 ensimmäisestä avioliitosta syntyneet sisarukset Gustava, Maria ja Carl Enoch oli jossain päin Inkoon laajaa saaristoa. Jälkipolville tuntemattomasta syystä lapset joutuivat veden varaan ja hukkuivat.
Äidin ja isäpuolen raskaaksi velvollisuudeksi tuli saattaa kolme lasta Lohjan kirkon hautausmaalle toukokuun toisena päivänä. Vanhin lapsista oli hieman päälle 16 ikävuoden ja nuorimmainen vajaat 12 vuotta. Jo viikkoa aikaisemmin oli haudattu samassa tapaturmassa hukkuneet Vällin Kurjalan torppari Henrik Ax ja Iso-Teutarin Lassilan torppari Christian Sadvall.
Kummallista kyllä, Lohjalla oli sattunut vuoden 1811 syksyllä yhtä paha onnettomuus. Tuolloin avomerellä hukkuivat marraskuun 24. päivänä Karstun Joenpellon nahkurin Nils Lomanin vaimo Anna Ahlroth, Karstun Joenpellon pitäjänlasimestari Johan Åfeltd, Karstun Hemmilän rusthollarin poika Johan Eriksson, Skraatilan pitäjänsuutari Erik Svahn ja Mynterlän pitäjänräätäli Anders Stenström. Ehkä kyseessä oli joku käsityöläisten yhteinen riento, jonka aikana vene on kaatunut tai heikko syysjää murentunut heidän altaan.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
-
Hopeavero oli merkittävä verouudistus Suomessa ja Ruotsissa vuonna 1571. Sen taustalla olivat Ruotsin valtiopäivien päätös kerätä varoja nii...
-
Voudin- ja läänintilien asiakirjoista löytyy valtava määrä erilaisia kuitteja ja kirjeitä. Tässä esiteltävä on tallennettu Karjalan voutikun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti