Suomen Pylväs ja kukka, valtaneuvos Erik Fleming

Veljekset Ivar ja Erik Fleming olivat mahtava sotaherroja 1520-luvun Suomessa. He onnistuivat vapauttamaan suomalaiset Tanskan Kristian -kuninkaan vallasta vuonna 1523 ja Kustaa Vaasan noustua valtaistuimelle sai Erik nimityksen valtaneuvokseksi. Hänestä tuli myöhemmin Ruotsin ensimmäinen täysivaltainen lähettiläs ja tässä ominaisuudessa hän kävi Moskovassa 1526 uudistaen rauhan Venäjän ja isänmaansa välille.


Vuosina 1528-40 Erik Flemingillä oli läänityksenä Raaseporin lääni. Sen uudeksi keskuspaikaksi perustettiin Tammisaaren kaupunki vuoden 1542 tienoilla. Tosin jo vuonna 1515 Pohjan pitäjän kirkkoherra valitti, että hänen kappalaisensa liikkuu ja rehkii tuolla kauppalassa ("ther i köpstaden"). Joka tapauksessa Erik Fleming nautti Kustaa Vaasan luottamusta ja hänen osakseen lankesi mm. maanpuolustuksen järjestäminen ja rajaselkkausten setvitys. Etelä-Suomen laamanni hänestä tuli jo 1524 ja laivaston amiraali 11 vuotta myöhemmin.

Hänen vaikutti myös varhaisen Suomen talouteen ja kulttuuriin. Erikin aloitteesta perustettiin 1542 maan ensimmäinen rautakaivos Lohjan Outamon kylään. Samoihin aikoihin hän antoi panoksensa Mikael Agricolan Uuden Testamentin suomentamiselle ja painatukselle. Näistä kaikista ansioistaan aikalaiset palkitsivat Erik Flemingille lisänimellä "Suomen pylväs ja kukka".

Aivan yksimielinen tämä "arvonimi" ei varmaankaan ollut. Jaakko Teitin valitusluettelossa syytetään Flemingiä talonpoikien sorrosta hänen hankittuaan lisää maaomistuksia osin oikeudetta.
Erik Flemingin nimi liittyy myös myöhäiskeskiaikaiseen kartanoperinteeseemme. Hänen isänsä Joakim F. omisti Siuntiossa sijaitsevan Suitian kartanon, jota hän tosi hoiti Paraisilta sijaitsevan Kuitiasta käsin. Joakimin kuoltua 1494 siirtyi Suitian omistus tuolloin kahdeksanvuotiaalle Erikille. Hän laajensi Suitian tiluksia "ostamalla" ja vaihtamalla. Kuten Teitin luettelosta voidaan lukea, olivat nämä kaupankäynti tavat välillä niin epäilyttäviä, että itse kuningas joutui erotuomarin tehtäviin. Suomessa ollessaan asui Erik vaimonsa Hebla Sparren kanssa nimenomaan Suitiassa. Kartanon tilaviin saleihin mahtuivat myös Erikin sisaret Valborg ja Margareta, joista viimeksi mainittu oli ollut katoliseen aikaan Naantalin luostarin abbedissa.
Perheen toinen omistus oli 1480-luvun alkunsa saanut Kuitian kartanolinna Paraisilla. Erikin saatua sen haltuunsa Suitian tavoin oli valmiina vasta holvi, kellari ja ensimmäinen kerros. Tarmokkaan miehensä Erik Fleming sai rakennuksen valmiiksi kaikkine kolmine kerroksineen. Sotaisa aika vaati myös erillistä torniosaa. Kartanosta oli tarkoitus tehdä saaren asukkaiden oma turvapaikka. Linnan kellarikerroksessa oli kalliolähde, jolla turvattiin vesihuolto mahdollisen piirityksen aikaan.

Itse kuningas Kustaa Vaasa kävi peräti kaksi kertaa Kuitiassa. Ensimmäisellä kerralla kuningas yöpyi kartanolinnan upeimmissa huoneissa, jotka olivat tiilikamareita. Ehkä tämä vierailu sai kuninkaan sittemmin tarttumaan kynään ja varoittamaan poikaansa Juhanaa siitä, ettei aatelistolle pidä antaa liikaa valtaa. Kustaa Vaasa saattoi pitää paikallista aatelistoa peräti liian varakkaaana. Vaurauden saattoi aistia mm. siitä, että Kuitia oli ensimmäinen paikka Suomessa, jossa kasvoi omenapuita.

Erik Fleming kuoli vuonna 1548, jonka jälkeen leskivaimo Hebla Sparre piti tilaa ja sai emännöidä tuota Kustaa Vaasan toista vierailua Kuitiassa. Itse tila omistus oli jo siirtynyt Erikin pojalle, Joachimille, jolta se sitten joutui hänen nuoremmalle veljelleen "rautamarski" Klaus Flemingille. Erik Fleming on haudattu Paraisten kirkon lattian alle. Muistokiven tallensi piirrokseensa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen jäsen vuonna 27.6.1871 ja tämä kuva löytyi yhdistyksen vuosikirjasta jo samana vuonna.

Piirros liittyi ensimmäiseen taidehistorialliseen retkikuntaan, jonka tavoite oli rekisteröidä taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa ympäri Suomea. Yhteensä näitä retkikuntia oli kahdeksan vuosien 1871-1901 välisenä aikana ja niiden jäljiltä saatiin yli 3000 piirrosta, valokuvaa, akvarellia ja mittauspiirrosta. Tästä nimenomaisesta Paraisille suuntautuneesta retkestä uutisoi Åbo Underrättelser elokuun puolivälissä 1871.

Kommentit

  1. Onko olemassa KUVAA Klaus Eerikinpoika Flemingistä (k.1597)??

    Olen etsinyt eri lähteistä, en löydä.

    VastaaPoista
  2. Pappani väitti ennen kuolemaansa että olemme Klaus Eerikinpoika Flemingin aviottoman lapsen jälkeläisiä. Mistäköhän tietoa voisi alkaa kaivaa. Minulla on joku iso sukupuu piirrettynä, mutta en siitä mitää tajua. milla.ilves @ gmail.com

    VastaaPoista
  3. En halua olla loukkaava, mutta tämänkaltaiset sukutarinat ovat pääsääntöisesti nimenomaan tarinoita.

    Klausilla oli kylläkin useita aviottomia lapsia. Asian todentaminen vaatii perehtymistä sukututkimukseen perusteellisesti, mutta ihan googlettamallakin löydät lisätietoja.

    Kannattaa myös liittyä Suku Forumille (http://suku.genealogia.fi)
    Siellä voit esittää ongelmasi ja antaa hieman enemmän lähötietoja

    VastaaPoista
  4. Erik Fleming esiintyy myös waltarin "Mikael karvajalka" Turun linnan piirittäjänä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit