Hämeenlinnassa asunut Adolf Lindberg syntyi 15.5.1830. Hänen kerrotaan olleen pienenä niin heikon, että peräti kolmesti lapsi puettiin valekuolleena ruumisvaatteisiin. Pikku hiljaa pienokainen vahvistui ja eli loppuelämänsä hyvinkin terveenä. Harrastuksena Adolfilla oli jo nuoresta pojasta lähtien puunveisto. Kotitalonsa, Korppoon Aspön Östergrannaksen vajarakennukseen hän vähitellen perusti kokonaisen puusepänverstaan. Vanhemmat vastustivat puusepänoppiin lähtemistä, vaikka Adolf itse olisi tätä kovasti toivonut.Eräällä Turun reissulla Adolf jäi seuraamaan puusepänliikkeessä sorvarin työtä. Ammattimies ei tästä oikein pitänyt ja hieman äreästi kysyi Adolfilta "Mitä sinä siinä töllistelet?". Adolf sanoi katsovansa miten muut sorvaavat ja sai yllättäen tilaisuuden näyttää omia taitojaan. Mestarin ällistykseksi hän tuntui osaavan asiansa. Tästä oli lopputuloksena Adolf Lindbergin jääminen 16 vuoden iässä puusepänoppiin Turkuun.
Ura vei hänet lopulta työnjohtajaksi erääseen turkulaiseen liikkeeseen, mutta erään kuolleesta isästään näkemänsä unen jälkeen Adolf päätti matkustaa Pietariin. Matkalla hänen käyttämänsä laiva poikkesi Helsinkiin, jossa alukseen astui eräs Adolfin tuttava. Tämä sai puuseppämme jäämään tähän välisatamaan Pietarin sijasta. Helsingistä Adolf Lindberg tuntemattomasta syystä muutti Hämeenlinnaan. Tämä oli sinänsä outoa, koska Adolfin äidinkieli oli ruotsi, kun taas Hämeenlinna oli suomenkielinen kaupunki.
Hämeenlinnasta Adolf vuokrasi ensin Lukiokadun kulmasta erään pajarakennuksen, jonne hän sijoitti asuinhuoneen lisäksi pienen verstaan. Tontin toisella puoliskolla oli satulamaakarin talo, jossa asui tämän leski tyttärineen. Köyhänä miehenä Adolf sai päähänsä "naida rahaa" ja ottaa vaimokseen Karoliina -nimisen tyttären. Tosin hän ei ollut tätä koskaan edes nähnyt. Monien kommelluksien jälkeen naimiskauppa onnistui, tosin sulhanen oli unohtanut mm. ensimmäiset treffinsä mainitun tyttären kanssa.
Avioliitto päättyi Karolinaan kuolemaan kesällä 1872. Vajaan vuoden päästä Adolf meni naimisiin Sipoossa syntyneen Maria Lovisa Silfverin kanssa. Tämän vaimon hän joutui saattamaan hautaan jo seuraavan vuoden alussa. Kolmanneksi puolisoksi tuli 6.12.1874 sääksmäkeläinen Amanda Emanuelintytär.
Adolf oli ottanut sukunimensä Lindberg Turun vuosinaan, mutta hänen veljensä käyttivät nimeä Erlund. Hämeenlinnassa Adolfin sukunimestä oli hieman tietynasteisia, jopa koomisia ongelmia. Hänellä nimittäin oli jo 1860-luvulla talossa oikein äkäinen, suorastaan riiviömäinen kukko. Kukko hätyytti ohikulkijoita ja vähitellen Adolf Lindberg opittiin tuntemaan Kukko-Limperinä. Kaupungissa oli toinenkin saman sukunimen omannut puuseppä, joka kulki lisänimellä Ameriikka-Limperi. Toki Hämeenlinnassa asui muitakin Lindbergeitä, joilla oli mm. sellaisia liikanimiä kuin Ajuri-Limperi, Sutari-Limperi, Posti-Limperi ja Porvari-Limperi. Lisänimet kertoivat siis itsekunkin ammatista tai asemasta yhteiskunnassa.
Suomalaiseen rehtiin tapaan eräitä Lindbergeitä alettiin kutsua hieman tarkemmilla nimillä. Näistä tulkoon mainituiksi Autuas-Limperi, Maha-Limperi, Emä-Limperi ja Kakka-Limperi. Onneksi Hämeenlinnassa ei asunut enempää Lindbergeitä, siksi vauhdikkaalla tavalla he liikanimiä naapureiltaan saivat.
Lähde : Sukututkija nro 3-5, 1921
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti