Vaikka vuoden 1734 lain mukaan maaseudulla ei ollut lupa harjoittaa kauppaa, oli Salon kauppalassa jo ainakin 1820-luvulla kauppiaita.Ensimmäinen salolainen kauppias oli vuonna 1824 Turusta muuttanut Gustaf Fabrell, joka oli syntynyt 29.7.1798 Vahdon kappeliseurakunnan Seppälän kylän Isotalossa. Vaikka laki ei varsinaisesti lupaa antanutkaan, hän luultavasti harjoitti kauppaa samalla tavalla kuin pitäjän käsityöläiset, nimittäin Joensuun kartanon omistajan luvalla. Erityisoikeudet kauppiaita varten sai mm. Salon kauppala vasta maaliskuun toisena päivänä vuonna 1853 hänen Keisarillisen Majesteettinsa armeliaalla määräyksellä.
Fabrellin kauppaa kuvattiin Aura -sanomalehdessä 1880-luvun lopulla mm. seuraavaan tapaan;
"Itse Fabrellin myymälä ei ollut sitä laatua, joka nykyaikana on yleinen, vaan näkyy se olleen vaan tavallinen varastohuone, sijaitseva sen talon pihalla, jossa Fabrell piti asuntoa. Tämä talo kuuluu olleen sama, jonka kauppahuone A. W. Landzett sittemmin omisti. Ken nyt halusi ostaa jotakin, meni Fabrellin luo ja ilmoitti että "oli puotiin asiaa". Silloin Fabrell-ukko tavallisesti puettuna pitkään siniraitaiseen, puuvilloilla sisustettuun makuumekkoon, pitkä merivahapiippu suussa - niin elävästi on ukon ulkomuoto kuvautunut silloisten lasten, nykyisten vanhusten mieleen - otti "puodin" avaimet kouraansa, jonka jälkeen sitä sitte lähdettiin kaupoille.
Kauppaa hierottaessa käydä retusteli ukko edestakasin lattialla. Kun summasta oli sovittu, ja rahat suoritettu lähdettiin pois ja puoti suljettiin taasen. Epäilemättä naukkujakin nautittiin suun sovittajaisiksi.
Kauppatavaroina oli kai alussa tuotteita, joitten myyminen tavalla tai toisella oli maalla sallittu, kuten maatalouden tuotteet, suola, lasi-, porsliini-, rauta- ja vaatetehtaiden teokset, mutta sittemmin tupakka, kahvi ja muut koloniaalitavarat sekä mausteet."
Kauppias Fabriell ei varmaankaan ollut mikään tyhjäntoimittaja, vaan aivan kelvollinen kauppamies. Kun palovakuutusta varten selvittettiin kaupungissa ja maaseudulla olevien rakennuksien arvoja vuonna 1835, merkittiin Fabrellin kohdalle Uskelan pitäjässä 2.820 ruplaa.
Gustaf Fabrell oli naimisissa Wilhelmina Landzettin kanssa, joka oli Perttelin Vihmalon kylän Sipilästä kotoisin ollutta sukua. Wilhelminan veli August Wilhelm Landzett perusti nimeään kantaneen kauppahuoneen ja työskenteli uransa aikana paitsi Salon kauppalassa, myös Turun kaupungissa. Lopulta hän muutti Mynämäelle oltuaan tätä ennen lankonsa puotiapulaisena.
Gustaf Fabrellin kuoltua leski Wilhelmina piti liikettä, kunnes pariskunnan Erik -poika otti ohjat käsiinsä. Erik Fabrell kuoli jo 1856 ja Saloon palannut August Wilhelm Landzett otti kaupan haltuunsa perustamansa yhtiön lukuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti