Antskog, joka sijaitsee vielä kuukauden päivät Pohjan pitäjässä, mutta ensi vuoden alusta lukien Raaseporin kaupungissa, on itseasiassa Suomen vanhin ruukkiyhdyskunta. Tosin yhtään tuotantorakennusta ei ruukkiaikakaudelta ole enää jäljellä, mutta myöhemmät tehtaat sijaitsevat jotakuinkin samoilla sijoilla.
Antskogin erikoisuuksiin kuuluu 1700-luvun lopulla rakennettu kanava ja Suomen kenties vanhin sulkulaite, slussi. Ensimmäiset omat muistikuvani Antskogin kylästä ovat 1970-luvun alkupuolelta, jolloin pientä poikaa kiinnosti kovasti mystinen tienviittaa "Kyrkplatsen / Kirkonpaikka". Omatkaan vanhempani eivät osanneet tuolloin kertoa mitä tämän jännittävältä kuulostavan nimen takana oikeastaan oli. Mitään kirkkoa kun kylässä ei näkynyt.
Kyllähän se kirkko oli Antskogissa ollut aikoinaan, mutta siirretty sittemmin pois. Nimittäin jo 1665 oli valmistunut ruukinpatruuna Thorwösten aloitteesta rakennettu ruukinkirkko. Ruukinpatruuna itse oli jo ehtinyt kuolla, mutta hänen leskensä ehti nähdä kirkon valmiina.
Ehkä Thorwösten kunniaksi herranhuone sai nimekseen St. Peters Kyrka. Tämä kirkko rappeutui aikaa myöten ja melkein täsmälleen sata vuotta myöhemmin 1766 tilalle vihittiin uusi ristikirkko. Todennäköisesti rakentamisessa käytettiin hyödyksi vanhemman kirkon hirsiä ja kiviä.
Kun ruukkiseurakunta lakkautettiin 1770-luvulla, purettiin koko kirkko ja se siirrettiin Perniön pitäjän Kosken ruukille. Sinne oli matkaa linnuntietä vajaat 20 kilometriä. Nyt kirkko palveli punamullalla siveltynä täkäläistä ruukinpatruunaa ja ruukin työväkeä. Kirkko on tänäkin päivänä käytössä ja sen nykyvaiheista löydät parhaiten tietoa täältä!
Antskogin kirkonpaikka sijaitsee hieman syrjässä Pohjan keskustasta Karjalohjalle menevän tien varrella. Alue on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella ja on syytä muistaa, että vielä 1700-luvun lopulla kuolleita haudattiin yleisesti kirkon lattian alle. Niinpä kirkonpaikalla liikkuessa on syytä kunnioittaa näiden ankaraa työtä tehneiden ihmisten muistoa.
Omista esivanhemmistani Antskogin ruukilla ahkeroi ainakin seppä Johan Wikström, joka oli syntynyt Kiskon Kirkonkylän Viikarin (Wikars) talossa keväällä 1719. Hän meni ruukilla naimisiin itseään vuoden verran nuoremman Anna Andersdotterin kanssa. Johanin tittelinä oli "klensmed" eli hienotaonta- tai lukkoseppä. Luultavasti hänen tehtäviinsä kuului ainakin erilaisten työkalujen korjaamista ja vastaavaa.
Johan ja Anna viihtyivät ruukilla 1750-luvun alkupuolelle saakka, mutta muuttivat sitten Karjalohjalle. Siellä Johan Wikströmistä ja myöhemmin hänen pojastaan, isänsä kaimasta, tuli pitäjänseppiä. Eräs Johanin merkittävimmistä töistä oli naulojen toimittaminen Karjalohjan kirkkoon. Mainittu kirkko sijaitsi samalla paikalla kuin jo 1674 rakennettu edellinen puukirkko. Alue on nykyisin rauhoitettu ja siellä on jäljellä muutamia hautamuistomerkkejä kertomassa vuosina 1674-1861 käytössä olleesta kahdesta kirkosta sekä niiden hautausmaasta.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Perhetausta Erland Andersson Lindelöf syntyi noin vuonna 1440. Hänen vanhempansa olivat Anders Henriksson Lindelöf (s. noin 1412 Abildgaard...
-
Tekoäly tuo tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia vanhojen valokuvien sisällön analysointiin. Toki se on jo pitkään ollut mahdollista, mutta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti