Raision keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä sijainneessa Pappilan rusthollissa tapahtui heinäkuun 12. päivänä vuonna 1888 hurjia. Noin puoli kolmen aikaan iltapäivästä savupiipusta tulleet kipinät sytyttivät helteisenä päivänä päärakennuksen pärekaton ja samassa koko rakennus oli ilmiliekeissä.
Kotona talossa sattui olemaan ainoastaan tilanomistaja, herra Pehrsson ja hänen rouvansa sekä palvelustyttö ja voudin lapset. Muu väki oli heinässä Mattilan kylän takana. Näin vähäisin voimin tulipalon sammuttaminen oli tehotonta, vaikka talosta yksi paloruisku ja kaivokin löytyivät. Kun kirkonkellojen kutsumana naapurit ja muut pitäjäläiset ehättivät paikalle, oli sammutustyö jo käytännössä mahdotonta.
Tuli tuhosi täydellisesti rusthollin päärakennuksen, tuparivin ja vieläpä kellarin katonkin. Tuuli kävi vielä kaiken lisäksi suoraan kirkon vastatervattua paanukattoa kohti, jota sitten yritettiin kovasti kastella kahden ruiskun voimin. Tämä työ onnistui hyvin ja kirkko säästyi tuholta.
Pappilassa sen sijaan päärakennuksen kahdeksan huonetta, leipomotupa ja kyökki jäivät liekkien saaliiksi, mutta ne oli vakuutettu 8000 markasta. Tuparivi, josta jäi jäljelle vain höyryävät savupiiput, oli taasen vakuutettu 1500 markasta. Herra Pehrssonin irtaimistosta osa saatiin pelastettua, mutta sitäkin tuhoutui ainakin 500 markan edestä. Vouti Juha Lindwall, joka oli ollut palon sattuessa heinässä, menetti koko omaisuutensa työkaluineen ja vaatteineen. Sen arvo oli oli noin 300 markkaa, mutta ikävä kyllä vouti ei ollut vakuuttanut itseään. Vaikka henkilövahinkoja ei sattunut, saatiin yksi Lindwallin lapsista pelastettua vasta viime hetkellä tämän mentyä jo palavaan tupaan ymmärtämättömyyttään. Aura -sanomalehti, johon kertomus perustuu, mainitsee juttunsa lopuksi myös parin talon rengin menettäneen vaatteensa ynnä muuta pientä.
Sanomia Turusta tiesi edellä mainitun lisäksi, että vaikka talo olikin vakuutettu 10000 markan arvosta, olivat tuhot jopa kaksi kertaa suuremmat. Renki Österman oli tämän lehden mukaan voudin tavoin menettänyt kaiken omaisuutensa. Pehrsson naapuri, Frans Lagerström tarjosi hetimiten talonsa menettäneille asunnon, jonka Pehrssonit kiitollisuudella ottivat vastaan.
Raision Pappilan verorustholli numero 20 sijaitsi käytännössä Kuloisten kylässä. Se oli jo otettu kirkolta kruunulle jo vuonna 1577 ja silloisesta Raision kirkkoherrasta, Göran Michaelista oli tullut Naantalin kirkkoherra. Elämä jatkui Pappilassa tulipalosta huolimatta yli 300 vuotta myöhemmin. Kuten oheisesta pikkuilmoituksesta vuodelta 1890 käy ilmi, Pehrsson rakensi uuden talon ja piti sen myös kunnossa. Toisaalta samana vuonna Pehrsson osti Naantalin maaseurakunnasta Tammi -nimisen 5/12 manttaalin tilan 9500 markalla, joten ainakaan tämä Pappilan tulipalo ei saanut miestä lannistettua.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
-
Hopeavero oli merkittävä verouudistus Suomessa ja Ruotsissa vuonna 1571. Sen taustalla olivat Ruotsin valtiopäivien päätös kerätä varoja nii...
-
Voudin- ja läänintilien asiakirjoista löytyy valtava määrä erilaisia kuitteja ja kirjeitä. Tässä esiteltävä on tallennettu Karjalan voutikun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti