Streng Sipoosta

Niiden ruotsalaisten maanmittareiden joukossa, joita 1600-luvun alussa lähetettiin Suomeen, olivat veljekset Anders ja Jonas Streng. Jo ennen Andersia että Jonasta on Suomen saattanut tulla kolmas veljessarjaan kuuluva, sillä 1628 tuli Ruotsista eräs maanmittari Olof Månsson. Streng-veljesten taustaa ei tiedetä, joten yksi arvailu on, että nimi kertoisi heidän kotikaupunkinsa olleen Strängnäs. Streng-nimisiä sukuja on aikojen saatossa ollut muitakin ja sitä on käytetty myös sotilasnimenä.

Anders Månsson Streng nimitettiin pohjoisen Etelä-Suomen insinööriksi v. 1635, mainittiin myöhemmin Satakunnan ja Hämeen maanmittariksi. Anders teki Oriveden, Kangasalan, Pälkäneen ja Mouhijärven vieläkin säilyneet kartat sekä 1640 Viipurin asemakaavakartan. Hän otti Messukylän aution Käm-menniemen tilan viljelykseen 1638, mutta ilman menestystä. Anders lienee kuollut 1644 ja häneltä jäi leski Lucretia Olofsdotter.

Nuoremman veljen Jonaksen sukuhaara tuli tunnetuksi pappis- ja virkamiessukuna; nimijälkeläisiä elää Suomessa vieläkin. Jonas Månsson Streng, s. 1610, valtuutettiin Hämeen, Turun ja Porin maan-mittariksi 10.9. 1644. Hän kartoitti samana vuonna Karkun ja Tyrvään ja 1646 Huittisten pitäjät. Vuonna 1660 Jonas oli Hämeen-Uudenmaan maanmittari.

Vuonna 1635 syntyi Jonaksen poika Andreas, joka oli naimisissa Maria Vijnbladin kanssa. Andreas lähti opintielle ja vuonna 1668 hänestä tuli ylioppilas. Seitsemän vuotta myöhemmin hänet mainitaan Sipoon pitäjän kirkkoherrana. Vuonna 1679 hän jätti aikakirjoihin merkinnän Porvoon kirkkoherra Ulric Carsteniuksen ruumissaarnan julkaisijana. Puoliso Maria oli muuten Sipoon edellisen kirkkoherran tytär - tämä suku käytti nimeä Pampineus.

Andreaksen ja Marian lapsista tiedetään ainakin tytär Maria Streng, joka oli naimisissa Helsingin koulun kollegan, Zacharias Acriniuksen kanssa sekä pojat Magnus ja Karl. Näistä Magnus eli ainakin vuosina 1684-1734 ja työskenteli tullitarkastajana. Karl Streng mainitaan vuosina 1691-94.

Täyttä varmuutta ei ole siitä, että Andreas Streng olisi tullut Sipoon kirkkoherraksi heti appensa kuoleman jälkeen, koska 1674 pitäjässä oli apupappina muuan Jonas Streng. Tosin nimi on muodossa Jonae, joka voisi tarkoittaa Andreas Jonaksenpoikaa. Joka tapauksessa seuraavan kymmenysveroluettelon allekirjoitti Andreas Streng, joka siinä yhteydessä selventä nimensä tittelillä "H.t. Pastor Sibb".

Kirkkokansa oppi tuntemaan paimenensa tulisieluisena ja vakavana herrana, joka asetti laumalleen raamatullisen kovia vaateita. Vuoden 1701 pitkäperjantain pitkään venyneessä messussa eräs Elin Jöransdotter Boxin kylästä oli yrittänyt herätellä viereensä nukahtanutta Nickbyn Märtha Linderiä. Märtha oli havahtuessaan huudahtanut "Sinä Perkele, miksi löit minua - Du Sathan, hwarföre slog du mig". Tästä seurasi ripakka rangaistus eli Linder joutui viettämään neljä perättäistä sunnuntaita häpeäpaalussa, minkä lisäksi määrättiin sakkoja sekä taksvärkkityötä. Näiltä ajoilta mainitaan myös Axel Henriksson, joka pääsi samaan paaluun tultuaan juovuspäissään kirkkoon elämöimään.

Andreaksen toiminta seurakunnan ja pappilan hyväksi jätti syvät jäljet. Talvikäräjillä 1681 hän vaati jyrkästi seurakuntalaisia välittömästi toimittamaan lautoja ym. rakennusaineita kirkon korjaukseen ("fordeligast och oemot-seijeligen införskaffa materialer af Bredher och Stockar samt annat som till Sibbo Kyrckians reparation nu nödvändigt betarfvas"). Samoin olivat Andeaksen vaatimukset lukkarintalon hankkimiseksi seurakunnalle katselmuskäräjillä 1687 asialle ratkaisevan tärkeät.

Andreas oli valtiopäivämiehenä vuosina 1680 ja 1682. Silloin hän valvoi muiden Porvoon kirkonmiesten tapaan oman seurakunnan etuja, mutta samalla myös omia. Kirjelmässä valtiopäiville hän painottaa, kuinka hänelle on paljon vaivaa matkustavaisten majoittamisesta. Kuningas määräsi kirjeessään 27.11.1680 maaherra Axel Rosenhanen selvittämään Strengin vaikeuksia. Sipoo oli ns. regaaliseurakunta (kuninkaalla oli oikeus nimittää kirkkoherran), joten Andreas oli aikoinaan juuri kuninkaan hyväksymä tai virkaan asettama.

Maaherra antoi 9.5.1681 seikkaperäisen selvityksen. Andreaksen taloudelliset vaikeudet pohjautuivat mm. siihen, että Sipoosta oli aikojen saatossa erotettu kyliä Tuusulan kappelin alle ja samalla menetetty kirkkoherran verotuloja. Samoin oli Sipoon kestikievarinpitäjänä eräs ratsutilallinen, jolla ei ollut tiloja majoittaa matkustavaisia, eikä Helsingin ja Sipoon välissä ollut kuin yksi onneton kapakka. Näin ollen matkalaiset tulivat pappilaan, eikä kirkon mies mitenkään voinut evätä tulijoilta pääsyä.

Tarjoilu vieraille aiheutti niin paljon menoja, että talon väki itse kärsi ruoan puutetta ennen vuodenvaihdetta. Helsingin ja Porvoon kirkkoherrat nauttivat verovapaudesta ja edellinen sai lisäksi 82 tynnyriä viljaa korvaukseksi vuosittain; sellaisia etuja ei Andreaksella ollut. Porvoon pitäjässä oli lisäksi 400 taloa, Sipoossa vain 80. Niiden kuuden vuoden aikana, jolloin Andreas oli ollut kirkkoherrana, ei hän ollut onnistunut säästämään niin paljoa, että olisi itselleen voinut ostaa takkia tai kunnon vaatetusta. Sen lisäksi hän oli itse joutunut korjaamaan omilla rahoillaan pappilaa, joka oli ollut ränsistynyt, mutta nyt hyvässä kunnossa. Näiden sekä muiden epäoikeudenmukaisuuksien vuoksi sai Andreas kruunulta neljän vuoden verovapauden .

Kiitos RR!