Ansioituneita opettajia 1800-luvulta

Valtioneuvos Topeliuksen perustamasta "tammikuun 14. päivän rahasto" jaettiin vuonna 1896 neljä eri kunniapalkintoa ansioituneille kansalaisille. Palkinnot jakoi Kansanvalistusseura ja se oli päättänyt antaa ne seuraaville henkilöille;

Sanna Wassberg, lastenopettaja Munsalan Harjulasta. Hän oli syntynyt 1827 ja oli jo 40 vuoden ajan erittäin uskollisesti ja taitavasti, hyvällä menestyksellä köyhissä sekä ahtaissa oloissa vaikuttanut lastenopettajana pienessä mökissään. Opetustyön lisäksi hänellä oli hoidettavanaan kivuloinen tyttärensä.

Opettajar Wassbergin vanhemmat olivat sotilas Johan Abamsson Vassberg ja vaimonsa Brita Larsdotter Munsalan Monån Hussfolkilta. Sanna oli ainakin yksi sisar, häntä pari vuotta vanhempi Anna Lisa.

Maija Kaisa Jernqvist, lastenopettaja Kangasalan Tursolasta, oli syntynyt 1828 Iitin pitäjässä. Tosin kastettujen luettelosta ei ao. paikkakunnalta löydy kyseistä lasta, joten hänen sukuperänsä on toistaiseksi tuntematon. Joka tapauksessa Maija Kaisa oli ensin opettajana Tampereella ja sen lähipitäjissä. Joskus 1860-luvulla hän sitten muutti Kangasalalle. Siellä hän ei koskaan saanut vakituista palkkaa, vaan hänen oli tyytyminen oppilailta saatuihin pieniin korvauksin. Ennen kiertokoulun perustamista oli neiti Jernqvistin merkitys paikalliselle opetukselle hyvin merkittävä. Kiertokoululaitoksen aloittamisen jälkeenkin hän jatkoi opetusta voimiensa mukaan.


Juho Sundman oli kiertokoulunopettaja Halikossa. Hän oli syntynyt vuonna 1830 samassa pitäjässä torppari Kustaa S:n ja Maria Heikintyttären perheeseen ja elättänyt itsensä nuorempana ruumiillisella työllä. Työn ohessa hän perehtyi Raamattuun ahkerasti ja näin hänestä tuli 33 -vuotiaana pitäjään perustetun kiertokoulun ensimmäinen opettaja. Papiston luvalla hän piti myös pyhäkoulua. Juho oli suosittu lasten keskuudessa ja parhaimmillaan koulussa oli lähes 70 oppilasta. Hänen kerrotaan tehneen työnsä erinomaisella huolella, uskollisuudella ja menestyksellä.

Sofia Maria Arwolander, joka oli syntynyt merimies Johan A:n ja vaimonsa Annan Marian tyttärenä 1834 Vaasassa, oli lastenopettaja Mustasaaren Vikbystä. Hän oli ollut jo 35 vuotta opettajana pitäen huolta lasten luku- ja kirjoitustaidosta sekä siveellisestä kasvatuksesta. Hän avasi kotinsa ovet jo seitsemän aikaan aamulla ja opetusta sai halutessaan aina ilta kahdeksaan tai yhdeksään saakka. Sunnuntaisin hän keräsi ympärilleen innokkaan rippikoululaisjoukon, jolle hän opetti uskonnan alkeita.

Vikby muodostui vähitelleen pitäjän ensimmäiseksi kyläksi mitä tuli luku- ja kirjoitustaitoon tai kristilliseen kasvatukseen. "Kokonaan omaa etuaan katsomatta on hän uhrannut itsensä, aikansa ja vähäiset varansa kasvavan sukupolven hyväksi, edistäen sen tietoja , raittiutta, siveyttä ja kasvatusta ylipäätäänsä. Harvinaisella ymmärryksellä ja valppaudella hän harrasti kaikkea, mikä voi kohottaa nuorison tietoja ja siveyttä.

Nyt Sofia Maria oli jo vanha ja puolisokea. Puute, joka ei ole hänelle koskaan ollut vierasta, oli ikääntymisen myötä käynyt syvemmäksi. Mutta oppilaita opettajattarella oli yhä edelleen, niin suuri oli hänen kutsumuksensa.


Yhteistä näille neljälle koululaitoksemme unohdetulle, mutta uutteralle puurtajalle oli heidän varsin vaatimaton syntyperänsä. Merimiehen, sotilaan ja torpparin tyttären oli käytännössä äärimmäisen vaikeata päästä opiskelemaan yliopistosta puhumattakaan.
Kansakoululaitoksesta annettiin laki vasta vuonna 1866, joten kaikki palkinnon saajat olivat tuolloin jo yli kolmekymppisiä. Silti he omalla työllään ja elämänkatsomuksellaan selvittivät lukuisat esteet ja antoivat oman panoksensa kansansivistykselle.

Kuva teoksesta "Suomen kielen lukemisen opetus, kaikille opettajille toimitettu" - Turku 1854

Kommentit

Suositut tekstit