Kultaa Kiskossa?

Vuonna 1909 tehtiin Kiskon Iilijärven luona kultalöydös eräästä kalliosta. Se herätti aikanaan suurta huomiota, sillä samoihin aikoihin löydettiin läheltä myös nikkeliä. Nikkelin osalta lopputulos oli pettymys, sillä malmi oli sangen arvotonta.

Kultalöydös tehtiin, kun muutama valveutunut henkilö oli osaksi metsästämässä, osaksi katsomassa kaivojen paikkoja ja kokoamassa kivinäytteitä Orijärven metsissä. Iilijärven luona oli jo 1830- ja 1850-luvuilla yritetty kaivaa kuparia, mutta louhiminen jäi lyhyeksi huonon pitoisuuden takia. Kaivausjätteissä huomattiin kuitenkin harmaata kiviainesta, joka tarkemmissa tutkimuksissa todettiin Suomessa erittäin harvinaiseksi jamesoniitiksi. Tämä taas sisältää etupäässä lyijyä, antimonia ja rikkiä. Lisäksi mukana on hitunen hopeaa, josta syystä malmi saattoi olla arvokasta.

Näitä kiviaineksia miehet ottivat nyt mukaan ja tilanomistaja R. Grandin tutkiessa niitä, huomasi hän pieniä pitoisuuksia kultaa jyvinä ja lehtinä. Sama tilanomistaja oli aiemmin löytänyt puhdasta kultaa Pohjan pitäjän Brödtorpin kartanon mailta. Nyt kivet joutuivat tarkempaan tutkintaan ja dosentti Borgström ja myöhemmin professori Ramsay osoittivat niiden sisältävän sangen runsaasti kultajyviä.

Johtopäätökseksi tuli, että Iilijärven luona oleva malmi oli sinänsä hyvin rikasta. Sen sijaan löydöksen laajuudesta ei ollut mitään tietoa, joten kultakaivoksen avaaminen ei ollut mitenkään itsestään selvää.

Iilijärven seutua aiemmin tutkittaessa eivät minearologit olleet löytäneet jamesoniittia eivätkä kultaakaan. Näin ollen vuoden 1909 kultalöydös osoittautui yksittäiseksi onnenkantamoiseksi. Alueen kallioissa on kylläkin arsenia ja rikkiä runsaasti. Näiden läheisyydessä on yleensä myös jalometalleja, mutta viimeisen sadan vuoden aikanakaan ei Kiskossa ole päästy kullankaivuuseen. Joka tapauksessa aikoivat Iiljärvellä samonneet miehet vuori-insinööri Albert von Julinin johdolla tehdä koelouhintoja.

Alueen omistajana oli vuosina 1883-1906 ollut Fiskars Ab, kun taas vuodesta 1907 lähtien haltijaksi tuli Orijärven kaivosta tuolloin hoitanut Finnish American Mining Co.